WWF:n vuoden 2014 suojelusaavutuksia kuvina
Viime vuonna WWF Suomi teki jälleen aktiivista ja monipuolista suojelutyötä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Vuoteen mahtui muun muassa taistelua salametsästystä vastaan ja muuta merkittävää työtä uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Kampanjoimme myös uusiutuvan energian puolesta. Ilman tukijoitamme ja yhteistyökumppaneitamme nämä saavutukset eivät olisi olleet mahdollisia. Lämmin kiitos!
Selaa onnistumistarinoita vetämällä kuvia sivusuunnassa.
WWF:n ja Metsähallituksen talkoolaiset sekä muut vapaaehtoiset kolasivat tammi-helmikuussa saimaannorpille 248 apukinosta ympäri Saimaata. Norpat ottivat vapaaehtoisten kolaamat apukinokset käyttöön; niihin tehtyihin pesiin syntyi peräti 59 kuuttia. Apukinoksia kolattiin WWF:n ja Itä-Suomen yliopiston julkaiseman kirjasen ohjeiden mukaisesti.
Kotimainen kirjolohi sai WWF:n kalaoppaassa ensimmäistä kertaa suositeltavaa valintaa merkitsevän, vihreän, valon. Osin alan oman kehitystyön tuloksena kalankasvatuksen kuormitus on puoliintunut reilussa kymmenessä vuodessa. WWF:n pitkäjänteisen kalatyön tavoitteena on siirtää kalaoppaan punaisen listan lajit keltaiselle ja keltaisen listan lajit vihreälle.
Lohipolitiikan suunnanmuutos näkyy myönteisesti lohikannoissa. Kesällä 2014 Perämeren jokiin nousi ennätysmäärä Itämeren villejä lohia. WWF on työskennellyt Itämeren lohen suojelemiseksi useita vuosia.
WWF ja Metsähallitus kannustavat Saimaalla kesäänsä viettäviä kalastamaan norppaystävällisillä pyyntimenetelmillä myös rajoitusajan ulkopuolella. Asiaa edistääkseen WWF julkisti kesäkuussa Olen norpan ystävä – en kalasta verkoilla –diplomin. Diplomeja oli jouluun mennessä tilattu WWF:stä noin 220 kappaletta. Diplomin vastaanotti ensimmäisenä Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Silvasti.
Vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukkomme osoittivat toimivuutensa, kun Raahessa sattui kesän alussa öljyonnettomuus. 3–5 öljytonnin päästöstä aiheutuneita jälkiä siivosivat luonnossa yli viikon verran viranomaiset sekä WWF:n öljyntorjuntajoukot ja muut vapaaehtoiset, yhteensä noin 1 000 henkilötyöpäivää. Rannoilta kerättiin parisataa tonnia öljyyntynyttä jätettä.
Suomen merikotkat saivat keväällä 2014 jälleen ennätysmäärän poikasia. Merikotkatyöryhmämme inventoijat löysivät yhteensä 445 asuttua merikotkan pesää ja kotkanpoikasia syntyi 449 kappaletta. Vuoden erikoispiirre oli Lapin merikotkien pesinnän poikkeuksellisen hyvä onnistuminen.
Pohjolan uhanalaisimman linnun, kiljuhanhen, kanta on elpymässä 30 vuotta kestäneen suojelutyömme tuloksena. Kun huonoimmillaan vuonna 2004 kiljuhanhia havaittiin vain kuusi yksilöä, keväällä 2014 lintuja laskettiin jo 54.
Järjestimme kesällä 2014 seitsemän talkooleiriä, joissa vapaaehtoiset uurastivat muun muassa perinnemaisemien ennallistamiseksi. Yksi talkooleireistä oli presidentti Tarja Halosen 70-vuotissyntymäpäivän nimikkoleiri Helsingin Vallisaaressa.
Kuusi suomalaistoimijaa sitoutui siirtymään vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön. Yritysten sitoumus vähentää soijan tuotannon kielteisiä ympäristövaikutuksia tuottajamaissa Etelä-Amerikassa. Suomalaisyrityksistä WWF:n kansainvälisen soijahaasteen hyväksyivät Arla, Atria, Finnprotein, HKScan, Ruokakesko ja Raisioagro.
60 suomalaista EU-vaaliehdokasta allekirjoitti WWF:n sitoumuksen, jossa he lupaavat suojella ympäristöä ja ihmisten terveyttä, luoda työpaikkoja ja nykyistä vihreämmän talouden, jos heidät valitaan EU-parlamenttiin. Kaikista EU-maista yhteensä yli 600 ehdokasta allekirjoitti sitoumuksen.
Ympäristökasvatuksen syksyn koulukiertueella pidimme 681 oppituntia ja tavoitimme yli 14 250 oppilasta. Kiertueen ”Voiko maailmaa muuttaa syömällä” teemana oli ruoka. Asiaa käsiteltiin WWF:n laatiman ruokaoppaan pohjalta.
Vapaaehtoiset nuorten tiimin jäsenemme luovuttivat marraskuussa 2014 pääministeri
Alexander Stubbille lähes 22 000 allekirjoitusta käsittävän vetoomuksen aurinkoenergian edistämiseksi. Samalla esitimme Stubbille 19 organisaation yhteisen ehdotuksen siitä, miten Suomen aurinkoenergiapolitiikka pitäisi korjata.
Suomessa lähti WWF:n maailmanlaajuisen Näytä voimasi -energiakampanjan ansiosta liikkeelle yhteensä 17 suurta tuuli- ja aurinkoenergiahanketta kohdepaikkakunnilla, yliopistoissa ja yrityksissä.
WWF:n ja Väestöliiton kehitysyhteistyöhankkeessa Nepalissa rakennettiin vuoden aikana muun muassa 40 kalanviljelyallasta ja asennettiin 83 biokaasukeskusta. Lisäksi avattiin kaksi terveysasemaa ja nuorisolle suunnattu informaatiokeskus.
Nepalissa salametsästyksen vastainen työ on tuottanut hyviä tuloksia: helmikuusta 2013 helmikuuhun 2014 ei maassa salametsästetty ainuttakaan tiikeriä, norsua tai sarvikuonoa.
Lähes miljoonan ihmisen ääni kuului, kun brittiläinen öljy-yhtiö Soco perui suunnitelmansa porata öljyä Afrikan vanhimmasta kansallispuistosta Virungasta. Päätös on suuri voitto Virungan yli 3000 eläinlajille, joiden joukossa on muun muassa erittäin uhanalainen vuorigorilla. WWF kampanjoi öljynporaussuunnitelmien lopettamiseksi yli vuoden ajan.
WWF:n ja yhteistyökumppaneidemme maailmanlaajuisen Seize Your Power -energiakampanjan kautta onnistuttiin siirtämään 40 miljardin dollarin investoinnit pois fossiiliselta energiantuotannolta puhtaan, uusiutuvan energian tukemiseen. Lisäksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD luopui kivihiilihankkeiden rahoituksesta.
Maailmanlaajuinen ilmastotapahtumamme Earth Hour saavutti maaliskuussa 2014 uuden ennätyksen, kun 162 maata ja aluetta sekä 7 000 kaupunkia osallistui tapahtumaan.
Intia ja Nepal perustivat uuden, 72 000 hehtaarin suuruisen tiikerien suojelualueen Philibhitin alueelle Uttar Pradeshiin. Uusi suojelualue yhdistää kummankin valtion puolella olevia metsäalueita toisiinsa. Suojelu- ja koulutustyömme alueella on johtanut muun muassa tiikereiden määrän kasvuun.
Ranskalaiset tiedemiehet onnistuivat syyskuussa ensimmäistä kertaa eristämään jääkarhun DNA:n sen lumeen jättämästä tassunjäljestä. Näytteet kerättiin WWF-Canonin ja Norwegian Polar Institute -tutkimuslaitoksen matkalla Norjan Huippuvuorilla. Menetelmä auttaa jääkarhupopulaatioiden koon ja jääkarhujen terveydentilan selvittämisessä ja on nykyään käytössä olevia menetelmiä huomattavasti halvempi.
Nuorelle intiansarvikuononaaraalle onnistuttiin Nepalissa marraskuussa 2014 asettamaan satelliittipanta. Pannan avulla sarvikuonon liikkumista ja elintapoja voidaan seurata reaaliaikaisesti noin vuoden ajan. WWF:n hankkeessa kerätyn tiedon avulla suojelutoimenpiteitä voidaan kohdistaa nykyistä tarkemmin.
Petokorvausjärjestelmä on helpottanut menestyksekkäästi ihmisten ja lumileopardien välisiä konfliktitilanteita Kangchenjungan suojelualueella Nepalissa. Lumileopardin saalistamasta karjasta saadut korvaukset ovat johtaneet siihen, ettei viime vuonna yhtään lumileopardia tapettu kostoksi.
Lue tuoreimmista suojelusaavutuksista täältä.
Tule mukaan suojelemaan luontoa!
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!
Suojele elämää WWF-kummina
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.