Bhutan
Bhutanin ikiaikaisissa metsissä elää uskomaton lajikirjo. Olemme suojelleet Bhutanin metsiä ja niissä eläviä lajeja sekä kehittäneet kestäviä elinkeinoja paikallisten kanssa.
Tietoa alueesta
Bhutanin korkealle kohoavat metsät ovat luonnon monimuotoisuuden aarreaitta. Villisika tallentui riistakameraan vanhassa bhutanilaisessa metsässä.
Tiesitkö, että...
Himalajan vuoristoa kutsutaan maapallon kolmanneksi napa-alueeksi.
Himalajalla sijaitsevassa Bhutanissa luonnon monimuotoisuus on säilynyt pitkään lähes koskemattomana ja alueella elääkin lukuisia kotoperäisiä lajeja. Alueen suuret joet saavat alkunsa Himalajan lumihuippuisilta vuorilta ja tiheä metsäpeite ylläpitää jokien virtauksia turvaten makean veden saannin miljoonille ihmisille.
Bhutan on maailman ainut valtio, jossa lumileopardin ja tiikerin elinalueet risteävät. Myös uhanalainen aasiannorsu elää täällä.
Bhutan on maailman ainoa maa, joka mittaa hyvinvointia bruttokansantuotteen (BKT) ohella myös bruttokansanonnellisuus-mittarilla. Se on kehitysfilosofinen lähestymistapa, joka ottaa huomioon materiaalisen hyvinvoinnin lisäksi yhteiskunnan sosiaalisen, ekologisen, henkisen, kulttuurisen ja demokraattisen kehityksen. Bhutanissa buddhalainen uskonto on vahvasti läsnä. Uskontonsa takia paikalliset arvostavat erityisellä tavalla ympäristöä ja villieläimiä.
Bhutan on myös maailman ainoa hiilinegatiivinen maa, eli sen metsät sitovat enemmän hiiltä kuin mitä maan hiilidioksidipäästöt ovat.
Uhat
Metsänvartijat tarkkailevat maastoa maan suurimmassa Wangchuk Centennialin kansallispuistossa, jonka perustamista WWF on tukenut.
Bhutan on moneen muuhun maahan verrattuna eristäytynyt, eikä väestönkasvu aiheuta samanlaisia uhkia luonnolle kuin maapallon väestökeskuksissa. Tästä huolimatta paine Bhutanin luonnonvarojen, kuten metsien hyödyntämiseen kasvaa.
Infrastruktuurin rakentaminen
Vesivoimarakentaminen on yksi suurimmista uhista Bhutanin luonnolle. Kasvava energian tarve sekä Bhutanissa että maan ulkopuolella on johtanut siihen, että vesivoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan lähes kaikkiin Bhutanin jokiin. Vesivoima onkin Bhutanin suurin vientituote. Patojen rakentamisella on negatiivisia vaikutuksia alueen vesiekosysteemeihin, luontoon ja vaelluskalojen kantoihin.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu näkyy jo bhutanilaisten maanviljelijöiden arjessa. Ilmastonmuutos aiheuttaa arvaamattomia sääilmiötä kuten rankkasateita ja raekuuroja, jotka heikentävät satoa ja lisäävät tuholaisten määrää. Lisäksi rankkasateet aiheuttavat maanvyöryjä, jotka lisäävät satovahinkoja ja heikentävät maan hedelmällisyyttä.
Metsäkato
Metsiä kaadetaan maanviljelyn tieltä eri puolilla maata. Erityisessä riskissä ovat trooppiset ja subtrooppiset metsät sekä lauhkean vyöhykkeen metsät. Monissa paikoin karjan määrä ylittää luonnon kannalta kestävän tason. Liiallinen laiduntaminen aiheuttaa eroosiota, köyhdyttää maaperää ja tuhoaa metsäpeitettä. Myös laittomat hakkuut, metsähyödykkeiden liiallinen kerääminen ja metsäpalot aiheuttavat metsäkatoa Bhutanissa. Metsien tuhoutuessa villieläimet ajetaan elämään toisistaan eristäytyneillä alueilla.
Salametsästys ja laiton kauppa
Salametsästys on ongelma myös Bhutanissa, sillä rikollinen toiminta ei tunne valtioiden rajoja. Salametsästäjä tai kauppias voi saada uhanalaisten eläinten osista valtavia rahasummia. Eläimen osat myydään usein Aasian pimeille markkinoille rohdoslääkkeiksi. Lääketieteellisiä todisteita eläinten osien vaikutuksista ei ole. Tiikerin talja on haluttu statussymboli, muista eläimen osista tehtyjen esineiden uskotaan tuovan onnea ja suojelevan pahalta. Lumileopardit ja tiikerit saattavat hyökätä karjan kimppuun, mikä voi johtaa myös salametsästykseen esimerkiksi kostoksi.
Ihmisten ja villieläinten väliset konfliktit
Konfliktit villieläinten ja ihmisten välillä ovat väistämättömiä, koska ihmiset elävät Bhutanissa lähellä villieläimiä. Eläinten kaventuva elinalue ajaa eläimet helpommin ihmisasutuksen lähettyville. Villieläimet kuten villisiat, hirvieläimet ja apinat tulevat usein viljelyksille ruokailemaan, ja voivat tuhota viljelijän sadon yhdessä yössä. Myös petojen vähenevä saaliseläinten määrä voi houkutella pedon karjan ja kotieläinten kimppuun. Palkittu valokuvaaja Meeri Koutaniemi on ikuistanut valokuviinsa villieläinten naapurissa asuvia bhutanilaisia.
Miten WWF suojelee Bhutanin luontoa?
Asiantuntijat mittaavat pannoitettavan lumileopardin häntää Bhutanissa syyskuussa 2016. Lähetinpantojen avulla lumileopardien liikkeistä saadaan elintärkeää tietoa.
WWF tukee Bhutanin valtion perustuslaissa olevaa tavoitetta, jonka mukaan 60 prosenttia maan pinta-alasta on ja pysyy metsinä. WWF:n Bhutanin toimisto työskentelee luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi, ihmisten ja villieläinten välisten konfliktien vähentämiseksi ja paikallisten ihmisten kestävien elinkeinojen kehittämiseksi. WWF Suomi on aiemmin tukenut WWF Bhutanin työtä osana Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyötä.
-
Tukea paikallisten hallinnoimille kylämetsille
Kylämetsäinstituutiot toteuttavat kestävää metsänhoitoa ja niiden avulla vähennetään köyhyyttä luomalla kestävää toimeentuloa maaseudun yhteisöille ja alkuperäiskansoille. Kylämetsätyölle on ohjattu tukea myös Suomesta.
-
Kehitystyötä suojelualueilla
WWF on ollut ratkaisevassa roolissa Bhutanin suurimman kansallispuiston, Wangchuk Centennialin, perustamisessa vuonna 2012. Kansallispuistossa elää nykyään muun muassa tiikereitä ja lumileopardeja.
-
Puhdasta vettä kaikille
Suojelemalla Himalajan metsät voidaan pitää huolta, että puhdasta vettä riittää kaikille myös tulevaisuudessa.
-
Selvityksiä uhanalaisten eläinten määrästä
Lumileopardeja tutkitaan parhaiten riistakameroiden ja seurantapantojen avulla, kun taas tiikereitä tutkitaan pääosin riistakameroilla. Lajeja tutkitaan myös eläinten jättämien jälkien ja dna-tutkimuksen avulla. Tutkimustulosten avulla suojelutoimia voidaan kohdistaa entistä tehokkaammin.
-
Keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen
WWF auttaa paikallisia ihmisiä muuttuvissa olosuhteissa muun muassa kehittämällä sääpalveluita, kehittämällä vaihtoehtoja polttopuulle sekä kouluttamalla maanviljelijöitä ja karjanomistajia.
-
Kestäviä elinkeinoja
Perinteisesti maaseudulla on hankittu elanto maanviljelyksellä ja luonnonvarojen hyödyntämisellä. Jotta paine luonnonvarojen kestämättömään käyttöön vähenisi ja paikallisten ihmisten hyvinvointi kasvaisi, tarvitaan uusia, kestäviä elinkeinoja, kuten ekomatkailua.
-
Eroon ihmisten ja villieläinten välisistä konflikteista
Bhutanissa ihmiset elävät lähellä villieläinten, kuten lumileopardien ja tiikereiden, elinalueita. WWF Suomikin on aiemmin tukenut korvausrahastoja villieläinten aiheuttamien vahinkojen varalle. Houkutus tappaa villieläimiä kostoksi karjan metsästämisestä vähenee, kun menetetystä karjasta saa taloudellisen korvauksen. WWF myös kehittää yhdessä paikallisten kanssa keinoja torjua villieläinten aiheuttamia satovahinkoja.
-
Pienimuotoista uusiutuvaa energiaa
Maaseudulla sähköverkkoja ei ole rakennettu pitkien välimatkojen ja vaikeakulkuisen maaston takia. Sähkön puuttuessa puun polttaminen on ollut usein ainoa tapa lämmittää ja valaista asuntoja. Jotta tarve polttopuulle vähenisi eivätkä arvokkaat metsät tuhoutuisi, WWF edistää pienimuotoisen aurinkoenergian käyttöä.
Mitä sinä voit tehdä?
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!
Suojele elämää WWF-kummina
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.