Itämerennorppa
Suomen merialueella uiskenteleva itämerennorppa on yksi norpan alalajeista. Se tarvitsee lunta ja jäätä selviytyäkseen. Ilmastonmuutoksen torjuminen on äärimmäisen tärkeää itämerennorpan – kuten myös saimaannorpan – tulevaisuuden kannalta.
Tietoa lajista
Itämerennorppa näyttää samalta kuin sen kuuluisa serkku saimaannorppa: Se on hylkeeksi pieni, tanakka ja lyhytkuonoinen ja sen karvapeitteen väritys voi vaihdella miltei mustasta vaaleanharmaaseen. Sen turkissa on kiehkurakuvioita, jotka ovat yksilöllisiä kuin ihmisen sormenjäljet.
Tiesitkö, että...
Itämerennorppa on yleensä 100–160 senttiä pitkä ja painaa 50–90 kiloa.
Norppa on arktinen laji, joka tulee hyvin toimeen ankarinakin talvina, sillä se kairaa kynsillään jäähän kulkuavantoja ja hengitysaukkoja. Itämerennorppa synnyttää poikasensa ahtojääkasautumaan. Se tarvitsee jäätä selviytyäkseen. Missään päin maailmaa ei ole pysyvää norppakantaa alueella, joka ei jäädy norpan lisääntymisaikaan.
Itämerennorppa elää yksin tai pareittain avomerellä ja ulkosaaristossa. Se on arka laji, mutta vedessä ollessaan se voi uskaltautua lähellekin ihmisiä.
Itämerennorppakanta hupeni 1900-luvulla 200 000 yksilöstä arviolta 5 000 yksilöön metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen takia. Tällä hetkellä norppia on koko Itämeren alueella noin 10 000–20 000. Suurin osa Suomen itämerennorpista elää Perämerellä, jossa norppia myös metsästetään. Sen sijaan eteläiset norppakannat Saaristomerellä ja itäisellä Suomenlahdella ovat hyvin pieniä ja uhanalaisia: Saaristomerellä arvioidaan elävän noin 200–300, itäisellä Suomenlahdella korkeintaan 100 yksilöä.
Jos Saaristomeren ja Suomenlahden norppien puolesta ei toimita mahdollisimman pian, ne voivat vähitellen hävitä. Norppia on ollut Itämerellä jo yli 10 000 vuotta, ja lajin säilyttäminen kaikilla sen nykyisillä esiintymisalueilla on ihmisen vastuulla. Myös EU:n luontodirektiivi vaatii, ettei lajien levinneisyysalue saa pienentyä.
Itämerennorppa on ravintoketjun huipulla. Jos se häviää Saaristomereltä tai itäiseltä Suomenlahdelta, seuraukset voivat olla hyvinkin monimutkaiset ja dramaattiset.
Voit oppia lisää itämerennorpan ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.
Itämerennorppa synnyttää poikasensa ahtojääkasaumaan tai lumikinokseen. Naaras imettää kuuttia 5–7 viikkoa, ja poikanen kasvaa nopeasti emon rasvaisen maidon ansiosta.
Itämerennorppa viettää suurimman osan ajastaan veden alla, ja sen aistit ovat sopeutuneet elämään uppeluksissa. Esimerkiksi pinnan päällä norppa on likinäköinen, mutta veden alla se näkee paremmin.
Norppa syö etupäässä kalaa, toisinaan myös äyriäisiä. Silakka on sen tärkein saaliskala.
Uhat
Ilmastonmuutos on itämerennorpalle iso uhka. Norppa on arktinen laji, joka on pesinnässään riippuvainen jäästä ja lumesta. Esimerkiksi Saaristomerellä jäätalven keskimääräinen kesto on hupenemassa muutamasta kuukaudesta muutamaan viikkoon. Se ei riitä norpan pesintään.
Ilmastonmuutoksen lisäksi itämerennorppia uhkaavat muun muassa lisääntyvä laivaliikenne, öljypäästöt ja hukkuminen kalanpyydyksiin. Itämerennorppia saa metsästää vain Perämerellä. Norppia saatetaan ampua kuitenkin myös laittomasti tai vahingossa harmaahylkeen metsästyksen yhteydessä.
Mitä WWF tekee
Perustimme vuonna 1986 WWF:n Itämeren hyljetyöryhmän, joka työskentelee sekä itämerennorpan että harmaahylkeen eli hallin suojelemiseksi.
-
Torjumme ilmastonmuutosta
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkeää, sillä norpan poikaset ovat riippuvaisia lumesta ja jäästä.
-
Rahoitamme ja teemme norppalaskentoja
Laskennoilla saadaan selville kannan koko ja alueellinen sijoittuminen. Laskennat Saaristomerellä ovat osa Yhteinen Saimaannorppamme LIFE -hanketta, jossa tavoitteena on saimaannorpan suojelun lisäksi Saaristomeren itämerennorppakannan tilanteen parantaminen.
-
Vetoamme päättäjiin
Vaadimme päättäjiä laatimaan eteläisille itämerennorppakannoille kiireellisesti suojelu- ja tutkimusohjelma, kuten saimaannorpallekin on laadittu.
-
Tuemme tutkimusta
Tuemme tutkimusta, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja kuvata Itämerennorppia Saaristomerellä.
-
Vaikutamme itämerennorpan metsästyspäätöksiin
-
Edistämme suojelualueiden perustamista ja laajentamista
-
Suojelemme Itämerta kokonaisuutena
-
Vaikutamme siihen, että kalastajat saavat korvausta hylkeiden aiheuttamista vahingoista
Haluatko auttaa?
Auta Itämeri-kummina
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.
Auta Itämeri-kummina
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.