Valkoselkätikka

Dendrocopos leucotos
Suomessa 320–380 pesivää paria
Suomessa vaarantunut laji
Tietoa lajista Uhat Mitä WWF tekee? Haluatko auttaa?

Valkoselkätikka on uhanalainen metsälintu. Vielä 1950-luvun alussa Suomessa eli 900 pesivää paria, mutta vuosituhannen loppupuolella laji oli kadota maastamme kokonaan elinympäristöjen tuhoutuessa. Suojelun ansiosta kanta on kasvanut hienoisesti.

Tietoa lajista

Valkoselkätikka on suurikokokoinen tikka, jonka tunnistaa selän valkoisista vaakaraidoista. Sukupuolet näyttävät melkein samoilta: koiraan erottaa punaisesta päälaesta, naaraan mustasta.

Valkoselkätikka on vaatelias laji, jonka pesimäalueet painottuvat Suomessa vahvasti maamme itäosiin. Se viihtyy vanhoissa koivuvaltaisissa lehtimetsissä, joissa on runsaasti lahopuuta. Tällaiset metsät ovat vähentyneet metsätalouden seurauksena. Samalla on taantunut myös valkoselkätikan kanta: se on vähentynyt 1950-luvulta lähtien yli 90 prosenttia. Kanta on kasvanut viime vuosina hienoisesti, mutta laji vaatii edelleen suojelua selvitäkseen. Maailmanlaajuisesti valkoselkätikka ei ole uhanalainen.

Voit oppia lisää valkoselkätikan ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.

Valkoselkätikka nakuttaa puun runkoa.

Valkoselkätikan pääasiallinen ravinto ovat hyönteisten, erityisesti kovakuoriaisten, toukat. Se etsii niitä lahoista puista. Talvisin se voi vierailla myös ruokintapaikoilla hakemassa talia.

Valkoselkätikka lähikuvassa.

Valkoselkätikka kovertaa pesäkolonsa lahopuuhun, tavallisimmin koivuun tai haapaan, joskus myös tervaleppään. Sen soidin ajoittuu maaliskuulle. Se munii toukokuussa 3–5 munaa, joita molemmat emot hautovat muutaman viikon ajan.

Valkoselkätikka koivun rungolla.

Valkoselkätikan rummutus on poikkeuksellisen pitkä ja voimakas. Reviiriään puolustavien koirastikkojen rummutusta voi kuulla vielä kesäkuussakin.

Uhat

Valkoselkätikkaa uhkaa vanhojen lehtipuuvaltaisten ja runsaasti lahopuustoa sisältävien metsien väheneminen metsätalouden myötä. Hakkuiden takia valkoselkätikalle ei ole tarpeeksi sopivia pesimämetsiä ja talvisen ravinnonsaannin turvaavia elinympäristöjä.

Mitä WWF tekee?

Aloitimme valkoselkätikan suojelun vuonna 1987. Perustamamme valkoselkätikkatyöryhmän vapaaehtoiset hoitivat lajin talviruokintaa kymmenillä paikkakunnilla, kartoittivat valkoselkätikan reviirejä, etsivät pesiä ja rengastivat poikasia. Lisäksi osallistuimme valkoselkätikan elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja kunnostustalkoisiin. Vuonna 2003 valkoselkätikkakannan seurantavastuu siirtyi Metsähallituksen luontopalveluille. Suojelemme valkoselkätikkaa edelleen.

  • Osallistumme pesintöjen inventointiin

    Tuemme Metsähallituksen johdolla tehtävää pesintöjen inventointia.

  • Suojelemme valkoselkätikan elinympäristöjä

    Tavoitteemme on turvata Suomen metsäluonnon monimuotoisuus lisäämällä metsien suojelua ja edistämällä ekologisesti kestävää metsätaloutta. Vuonna 2015 julkaisimme ohjeen valkoselkätikan huomioimiseksi talousmetsissä. Lue lisää työstämme Suomen metsien suojelemiseksi.

Haluatko auttaa?

Metsänomistaja, auta valkoselkätikkaa!

Valkoselkätikkaa voi auttaa myös talousmetsissä.

Toimi näin

Metsänomistaja, auta valkoselkätikkaa!

Valkoselkätikkaa voi auttaa myös talousmetsissä.
Toimi näin

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Tilaa uutiskirje

Auta lahjoituksella

Suojele kanssamme Suomen metsiä ja niiden uhanalaisia lajeja. Jokainen euro tulee tarpeeseen – yli puolet toimintamme rahoituksesta tulee yksityisiltä ihmisiltä.

Auta lahjoituksella

Suojele kanssamme Suomen metsiä ja niiden uhanalaisia lajeja. Jokainen euro tulee tarpeeseen – yli puolet toimintamme rahoituksesta tulee yksityisiltä ihmisiltä.

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 19/03/2021

Hannu Siitonen on vienyt lintujen tal­vi­ruo­kin­ta­pai­kal­le 100 kiloa siemeniä – WWF sulkee suositun tal­vi­lin­tu­ka­me­ran

Livekamera lintujen talviruokintapaikalta suljetaan tämän talvikauden osalta perjantaina 19.3. kello 16.  Vanha, suojeltu metsä tarjoili parastaan ja lähetyksessä on voitu ihailla luonnon monimuotoisuutta. Lähetyksessä on nähty muun muassa kanahaukka, viirupöllö, valkoselkätikkoja, korppeja, pähkinänakkeleita sekä hömötiaisia.
Lue lisää
Uutiset 15/04/2024

Sai­maan­nor­pan suojelun kannalta tärkeä verk­ko­ka­las­tus­ra­joi­tus astuu tänään voimaan – “Nor­pa­nys­tä­vä jättää verkot kuivalle maalle ympäri vuoden”

Verkkokalastus on kielletty Saimaan norppa-alueilla kesäkuun loppuun saakka, mutta verkot ovat saimaannorpalle vaarallisia ympäri vuoden. Norpanystävä kalastaa norppaturvallisilla pyydyksillä.
Lue lisää
Uutiset 27/12/2023

Uteliaat naa­lin­poi­ka­set, ko­ti­kon­nuil­leen palannut järvilohi ja pinnan alla lymyilevä kaskelotti – kokosimme 10 vaikuttavaa luontokuvaa vuodelta 2023

WWF:n arkisto täydentyy joka vuosi valokuvilla luonnosta ja sen suojelusta ympäri maailmaa. Kokosimme vuodelta 2023 kymmenen vaikuttavaa otosta, jotka muistuttavat arvokkaasta luonnonsuojelutyöstä ja monimuotoisen luonnon arvosta.
Lue lisää