Kummien summaaja

Kaisa Lappalainen tutki WWF:n kummeja ja ilahtui heidän positiivisesta asenteestaan.

Turun kauppakorkeakoulussa markkinointia opiskelevalla Kaisa Lappalaisella on kokemusta WWF:n toiminnasta jo vuosien takaa. Lappalaisen mukaan kummitutkimuksen tekeminen WWF:lle oli hänelle luonnollinen jatkumo.

-Kymmenvuotiaana olin ensimmäistä kertaa pandamyyjänä. Kiersin ovelta ovelle ja kauppasin ihmisille WWF:n tuotteita. Olen käynyt myös öljyntorjuntajoukkojen johtajakoulutuksessa ja öljyyntyneiden lintujen pesuharjoituksissa. Koska olen ollut mukana toiminnassa, halusin tehdä myös graduni WWF:lle, Lappalainen kertoo.

Myös monella kummilla on pitkä historia WWF:n kanssa. Tutkimuksesta selviää, että lähes joka viides kummi on tehnyt lahjoituksia 5-10 vuoden ajan. Viisitoista prosenttia kummeista on lahjoittanut jo yli kymmenen vuoden ajan.

Kummit haluavat olla mukana tekemässä hyvää, he kokevat saavansa kummiudesta hyvää mieltä ja uutta tietoa ympäristöasioista. Yli 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että sanat ”myönteinen”, ”asialleen omistautunut”, ”hyödyllinen”, ”kansainvälinen” ja ”asiantunteva” kuvaavat parhaiten WWF:n nykyistä toimintaa. Vähiten kuvaavia sanoja olivat” aggressiivinen”, ”fanaattinen” ja ”vanhanaikainen”. Moni toivoi, että toiminta olisi tulevaisuudessa entistä innostavampaa.

-Lahjoittajien positiivinen asenne tuli mukavana yllätyksenä tehdessäni tutkimusta. Ihmisillä on selvästi sellainen näkemys, että luontoa voidaan pelastaa ja ympäristöasioihin voi vaikuttaa. Mikään summa tai apu ei ole liian pieni. Jos tarpeeksi moni lähtee mukaan, niin siitä saadaan hyvä kokonaisuus. Ihmisten pitää vain luottaa siihen, että he voivat vaikuttaa, Lappalainen sanoo.

Kummit kokevat, että he voivat vaikuttaa kotimaiseen luonnonsuojeluun, Itämeren suojeluun ja ympäristötietoisuuden kasvattamiseen. He haluavat säilyttää lahjoituksellaan eläinlajien ja luonnon monimuotoisuuden. Lahjoittajille Itämeri, Suomen metsät ympäristökasvatus ja ovat tärkeimpiä WWF:n työn osa-alueita.

Lappalainen nostaa Itämeren myös itselleen tärkeimmäksi suojelukohteeksi.

-Turkulaisena ja saaristossa kasvaneena Itämeri on minulle tärkeä. Mökkeilen saaristossa edelleen, ja olen huomannut esimerkiksi rehevöitymisen ja kalakantojen vähenemisen, hän kertoo.

Teksti: Kalle Erkkilä

Kiitos vastaajille

Kiitos kaikille kummeille, jotka annoitte viime vuonna aikaanne ja vastasitte Kaisa Lappalaisen tutkimukseen. Vastauksia tuli yhteensä 653 kappaletta ja vastausprosentti oli 32,7.

Saimme kerättyä hyödyllistä tietoa, jonka avulla kehitämme toimintaamme. Aiomme jatkossa kertoa enemmän esimerkiksi kummikohteiden kuulumisista.