Rytmihäiriöitä
Maapallon elämä on vuosimiljardien aikana sopeutunut 24 tunnin pituiseen vuorokausirytmiin. Myös omasta elimistöstämme on löytynyt suuri joukko vuorokauden mittaisia jaksoja. Nämä niin sanotut sirkadiset rytmit vaikuttavat sekä tulehdusreaktioiden voimakkuuteen että lukuisiin muihin asioihin.
Sirkadisten rytmien sotkeminen on ilmeisesti vaarallisempaa kuin kukaan olisi osannut kuvitella. Kolmivuorotyö moninkertaistaa kuolemaan johtavien onnettomuuksien riskin. Asiaan kannattaisi kiinnittää paljon nykyistä vakavampaa huomiota. Viisi miljoonaa ihmistä vuodessa kuolee erilaisissa onnettomuuksissa, joista liikenneonnettomuuksien osuus on noin neljännes.
Uusimpien tutkimusten mukaan kolmivuorotyö kasvattaa sydänkohtausten ja aivohalvausten riskiä noin puolella ja naisten riskiä sairastua rintasyöpään peräti 60 prosentilla. Lisäksi naisten mahdollisuus selviytyä hengissä rintasyövästä on normaalia huonompi, jos he tekevät yötyötä. Näiden havaintojen takia tutkijaryhmät eri puolilla maailmaa ovat alkaneet selvittää, lisääkö kolmivuorotyö myös muiden syöpien riskiä. Tällä hetkellä on jo jonkin verran näyttöä myös eturauhas- ja suolistosyöpien lisääntymisestä ja lista saattaa vielä kasvaa sitä mukaa kun tutkimus etenee.
Luonnollisen vuorokausirytmin sotkeminen näyttää siis sekä altistavan meidät onnettomuuksille että heikentävän kykyämme puolustautua syöpiä ja muita sairauksia vastaan. Tavallaan hätkähdyttävintä on se, että yllämainitut tutkimustulokset ovat lähes varmasti vähätelleet ongelmaa. Myös vertailuryhmään eli yksi- ja kaksivuorotyön tekijöihin kuuluu näet paljon ihmisiä, joiden sirkadiset rytmit ovat sekaisin perheenjäsenen kolmivuorotyön, koliikkivauvan, melu- ja valosaasteen, unettomuuden tai jonkun muun tekijän takia.
Ennen sähkövaloja ihmiset elivät auringon nousun ja laskun tahdissa. Vesi- ja fossiilisähkö tekivät sirkadisista rytmeistä irtautumisen mahdolliseksi ja ydinvoimalat synnyttivät vähän myöhemmin kovan paineen lisätä öisin tehtävän työn määrää. Ydinvoimalan tehoa ei ole mahdollista nostaa ja laskea joustavasti, ydinreaktori toimii parhaiten silloin kun se tuottaa sähköä jatkuvasti suurin piirtein samalla teholla. Ydinvoimaloiden yösähkölle ei aluksi ollut riittävästi kysyntää koska melkein kaikki nukkuivat. Yhteiskuntiamme on kuitenkin vuosikymmenien ajan sopeutettu ydinvoimatalouteen lisäämällä yötyötä, sähkölämmitystä ja öisen valaistuksen määrää.
Aurinkosähkön nousu luo jatkossa paineita sopeuttaa yhteiskuntia päinvastaiseen suuntaan. Kun aurinkosähköstä ja -lämmöstä tulee halvimmat energian muodot, kaikkien kannattaa keskittää mahdollisimman suuri osa energiaa kuluttavista aktiviteeteista päiviin ja vähentää öistä energiankulutusta. Kansanterveyden näkökulmasta tämä on älykkäämpää kuin yhteiskunnan sopeuttaminen suurisuuntaiseen yösähkön pakkokulutukseen. Sairaaloiden, poliisin ja palokunnan täytyy päivystää, mutta muilta osin aurinkosähkö voi parhaassa tapauksessa antaa meille sirkadiset rytmit ja yön takaisin.
Risto Isomäki on Helsingin Ylä-Malmilla asuva kirjailija ja pitkän linjan ympäristöaktivisti.