Itämeren suojeluohjelman toteutus matelee – Suomi huonoista paras
Tuoreen WWF-raportin mukaan kaikki Itämeren maat ovat jäljessä HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelman toteuttamisessa. Suomi sai arvioinnissa parhaat pisteet, mutta myös sillä on paljon parannettavaa. Toimintaohjelma käynnistettiin vuonna 2007, ja maiden tulisi olla sen toimeenpanossa pitkällä.
Itämeren suojelukomission Itämeren suojelun toimintaohjelmaa (Baltic Sea Action Plan) pidetään tärkeimpänä Itämeren suojelusopimuksena. Sen kautta on saavutettava Itämerelle hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä. Itämeren maat valmistautuvat Kööpenhaminassa 3. lokakuuta pidettävään kokoukseen, jossa niiden tulee arvioida Itämeren suojelun toimintaohjelman etenemistä ja vaikuttavuutta.
”Itämeren mailla on valitettavasti ollut taipumus olla kertomatta koko totuutta toimeenpanon tilasta. Näyttää siltä, että kokouksen ohjelmassa ei nytkään ole läpinäkyvää analyysia tästä asiasta”, sanoo WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen.
Jotta sopimusmaat eivät pystyisi peittämään toimeenpanon ongelmia, WWF:n Itämeri-ohjelma on teettänyt raportin suojelutoimien puutteista. Raportissa arvioidaan 56 Itämeren hyväksi sovittua toimenpidettä. Jokainen maa on pisteytetty sen mukaan, mitä toimenpiteitä se on raportoinut HELCOMille toteuttaneensa.
Suomi on suoriutunut yhdeksästä Itämeren rantavaltiosta parhaiten, mutta sekin on jäljessä 14 luvatun toimenpiteen toteuttamisessa ja sai vertailussa 25 miinuspistettä. Parhaat pisteet Suomi sai rehevöitymisen ja haitallisten aineiden vastaisista toimenpiteistä. Parannettavaa Suomella on kaikilla osa-alueilla, jotka ovat: rehevöitymisen torjunta, haitalliset aineet, meriliikenteen turvallisuus ja luonnon monimuotoisuus.
Suomen lisäksi kolmen kärkeen kuuluvat Saksa (-33 pistettä) ja Viro (-37). Heikoimmin vertailussa puolestaan menestyivät Puola (-44), Liettua (-50) ja Venäjä (-51).
Rantavaltioiden on raportoitava toisilleen toimintaohjelman toteuttamisen etenemisestä. WWF havaitsi, että suuri osa tästä raportoinnista on kuitenkin joko myöhässä, vaillinaista tai raportointia ei tehdä ollenkaan.
”WWF toivoo ministerikokoukselta, että siellä vihdoin sovittaisiin yhteisestä, läpinäkyvästä raportoinnista. Muuten todellisen tilanteen selville saaminen vaatii kovaa salapoliisityötä, mikä ei ole oikein Itämeren maiden kansalaisia kohtaan. Jos maat kokevat, ettei niiden toimista anneta WWF:n raportissa täysin todenmukaista kuvaa, ne voivat tässä katsoa peiliin: analyysimme perustuvat maiden itse raportoimiin tietoihin”, Sampsa Vilhunen sanoo.
Poissa ruodusta
”Yhden maan erityinen epäonnistuminen tarkoittaa samalla kaikkien maiden epäonnistumista, koska juuri Helcomin piirissä Itämeren maiden olisi kyettävä sopimaan suojelun yhteisestä toteuttamisesta”, sanoo Vilhunen.
”Huolestuttavaa on, että jotkut maat näyttävät tietoisesti toimivan jopa Itämeren suojelua vastaan. Yksi esimerkki tästä on Venäjän tuore ehdotus kansainvälisessä merenkulkuorganisaatiossa IMO:ssa lykätä meriliikenteen typen oksidien päästöjen erityisalueiden (NECA) voimaanastumista useilla vuosilla. HELCOM-maat ovat jo pitkään neuvotelleet ajankohdasta jolloin Itämeri julistettaisiin NECA -erityisalueeksi.”
”On myös järisyttävää, että vuosia Itämeren suojelusopimuksen solmimisen jälkeen paljastuu niinkin merkittäviä päästölähteitä, kuin Venäjän tai Puolan kipsikasat, joihin ei Itämeren suojelun toimintaohjelmassa ole tähän mennessä puututtu.”
Maiden sijoitukset WWF:n vertailussa (0 pistettä saa, kun toimenpide on toteutettu aikataulussa):
Suomi -25
Saksa -33
Viro -37
Ruotsi -37
Tanska -39
Latvia -40
Puola -44
Liettua -50
Venäjä -51
WWF:n Gaia Consulting Oy:lla teettämä englanninkielinen raportti