Metsäpoliittisesta selonteosta puuttuvat metsäluonnon suojelun linjaukset
WWF arvostelee valtioneuvoston hyväksymää, kautta aikain ensimmäistä metsäpoliittista selontekoa yksipuoliseksi ja metsäluonnon suojelun kannalta riittämättömäksi. Metsäpoliittinen selonteko ohjaa Suomen metsien käyttöä vuoteen 2050 asti. Selonteosta käydään keskiviikkona 19.2. eduskunnassa lähetekeskustelu.
”Metsäluonnon monimuotoisuuteen liittyvien asioiden käsittely on selonteossa jäänyt ohueksi. Selonteko keskittyy lähes yksinomaan metsätalouden toimintaympäristön tarpeiden huomiointiin ja toimintaedellytysten parantamiseen”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2020 mennessä. ”Metsät ovat uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö ja siksi metsäpoliittisilla linjauksilla on erittäin suuri vaikutus luontomme monimuotoisuuden tilaan. Selonteossa tulisikin vahvasti linjata metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen, uhanalaisten lajien säilymisen ja metsien suojelualueverkoston kehittämisen tarpeet ja tavoitteet”, Liisa Rohweder toteaa.
Maa- ja metsätalousministeriö ei ole selonteossa määritellyt metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista ja ekologisen kestävyyden varmistamista strategiseksi päämääräksi, eikä suojelun kehittäminen kuulu selonteon visioon. Selontekoon ei myöskään ole sisällytetty vahvoja metsäluonnon monimuotoisuutta turvaavia linjauksia.
”Metsätalouden roolista uhanalaisuuden aiheuttajana ei ole edes mainintaa, vaikka metsätalous on 606 metsälajin uhanalaisuuden ensisijainen syy. Metsäluontotyyppejä ei selonteossa mainita lainkaan, vaikka kaksi kolmasosaa niistä on luokiteltu uhanalaisiksi joko määrän tai laadun muutosten perusteella”, arvostelee WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu.
Tuoreissa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoidon suosituksissa linjataan, ettei ekologisesti kestävä metsätalous aiheuta metsäluontotyyppien ja eliölajien uhanalaisuutta. WWF:n mielestä samanlainen lähestymistapa tulee ottaa kaiken suunnittelun lähtökohdaksi ja metsäpoliittisten linjausten on oltava yhtä sen kanssa.
Metsien suojelualueverkosto on varsinkin eteläisessä Suomessa täysin riittämätön, sillä vain muutama prosentti eteläisen Suomen metsistä on suojeltu. Suojelualueverkoston kehittäminen on ekologisen kestävyyden kannalta lähitulevaisuuden suurimpia metsäpoliittisia tarpeita.
”Metsiä tulisi suojella 17 prosenttia alueellisesti kattavasti ja luontotyyppien osalta edustavasti. Tämä on selkeä, konkreettinen tavoite, joka olisi linjassa YK:n biodiversiteettisopimuksen kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamisessa valtiolla on erittäin keskeinen rooli ja tavoite tulisi toteuttaa selonteon asettamassa aikahorisontissa. Erityisesti parannettavaa on puustoltaan hyväkasvuisten metsämaiden suojelussa”, Panu Kunttu toteaa.
Selonteosta käydään lähetekeskustelu keskiviikkona 19.2. WWF vetoaa eduskuntaan, että se kehittäisi selontekoa monipuolisemmaksi ulottaen käsittelyn vahvemmin metsien luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseen, suojelualueverkoston laajentamiseen sekä aidosti ekologisesti kestävän metsien käytön kehittämiseen.
Selonteosta valmistellaan mietintö ja eduskunnan kannanotto, jonka perusteella laaditaan lyhyemmän tähtäimen Metsästrategiaa 2025.
Lisätietoja:
Panu Kunttu, metsäasiantuntija WWF Suomi, , puh. 050 305 5086
Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, puh. 040 840 7461