Öljyvuoto porauslautta Prirazlomnajalla uhkaisi Arktista peruuttamattomalla tuholla

Vuoto saastuttaisi hauraan, usealle lajille elintärkeän alueen Petšoranmerellä ja Nenetsian rannikolla. Johtopäätökset perustuvat WWF:n ja Greenpeacen teettämään venäläisten tutkijoiden analyysiin öljyvuotoskenaarioista Prirazlomnajalla.

Juuri ennen raportin julkistamista Greenpeace sai selville, että Gazpromin öljyntorjuntasuunnitelman voimassaoloaika päättyi heinäkuun lopussa. Yhtiön öljynporaus on laitonta, kunnes uusi öljyntorjuntasuunnitelma on hyväksytty. Venäjän hätätilaministeriö vahvisti kirjeessään Greenpeacelle, että ministeriö hyväksyi Gazpromin Prirazlomnaja-porauslautan öljyntorjuntasuunnitelman vuonna 2007 ja sen voimassaoloaika päättyi viime kuussa.

“Olen Venäjällä kiinnittääkseni huomiota kaupalliseen toimintaan Arktiksella. Sulava jää avaa pääsyn avomerellä poraaville öljyjäteille, kuten Shellille ja Gazpromille. Öljy-yhtiöt väittävät olevansa valmiita hätätilanteisiin ja noudattavansa korkeimpia ympäristöstandardeja. Gazpromin öljyntorjuntasuunnitelma kuitenkin vanhentui viime kuussa ja tutkijoiden mielestä heidän valmistautumisensa on täysin riittämätöntä. He leikkivät upporikasta ja rutiköyhää yhdellä planeetan herkimmistä alueista”, sanoi Greenpeacen pääsihteeri Kumi Naidoo lehdistötilaisuudessa Moskovassa.

“Shell väittää, että sillä on korkean luokan torjuntavalmius Alaskassa. Tutkijoiden mukaan ei kuitenkaan ole olemassa toimivaksi todettua tapaa poistaa öljyä jäästä. Venäläiset tutkijat ovat nyt yksimielisiä siitä että Gazprom ei pysty torjumaan öljyvuotoja alueen ankarissa olosuhteissa.”

Greenpeacen ja WWF:n toimeksiannosta venäläisen Informatika Riskan tutkijat tekivät tietokonemallinnuksia erilaisista Prirazlomnajalla [1] tapahtuvista öljyvuotoskenaarioista ja arvoivat vuodon saastuttamien alueiden laajuutta.

“Analyysimme osoitti, että usein syntyy tilanteita, joissa öljyä poraava yhtiö ei pysty hallitsemaan ja pysäyttämään vuotoa riittävän nopeasti, esimerkiksi jos vuoto tapahtuu yöllä tai ankarissa sääolosuhteissa”, sanoi Informatika Riskan projektipäällikkö Valentin Zhuravel.

”Tämä voi johtaa Petšoranmeren rannikon ja suojelualueiden vakavaan saastumiseen.”

Öljyvuodon vaikutuksen ennustamiseen käytettiin tietokonemallia, joka ottaa huomioon valuneen öljyn määrän, tuulen suunnan ja voiman, aallonkorkeuden, jään laajuuden ja paksuuden sekä oletetut öljy-yhtiön toimenpiteet onnettomuushetkellä. Öljypäästön suuruus laskettiin viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti: 1 500 tonnia öljylähteestä ja 10 000 tonnia öljytankkerista. [2]

Asiantuntijat kävivät läpi kymmeniätuhansia mahdollisia skenaarioita ja päätyivät tulokseen, että saastunut alue voi vuodon tapahtuessa olla pahimmassa tapauksessa 140 000 neliökilometriä avomerta ja 3 000 kilometriä rantaviivaa. Uhatulla alueella 50–60 kilometriä Prirazlomnaja-porauslautasta on kolme suojelualuetta, Nenetskin luonnonsuojelualue ja Vaigachin ja Nenetskin lintujensuojelualueet. Nämä alueet ovat mursujen ja lukemattomien lintulajien elinympäristö. Gazprom ei ole osoittanut lainkaan rahoitusta eläinten pelastamiseksi öljyntorjuntasuunnitelmassaan.

“Arktiksella ei ole öljyn poistamiseen riittävän tehokasta teknologiaa. Esimerkiksi Gazpromin varustelistassa rantojen puhdistamiseksi on 15 lapiota, 15 ämpäriä ja yksi moukari”, sanoi WWF:n Venäjän johtaja Igor Tšestin.

“Koska meillä ei ole teknologiaa öljyvuodon vaikutusten lieventämiseen, meidän ei pitäisi edes harkita teollista öljynporaustoimintaa arktisella mannerjalustalla.”

Greenpeace ja WWF vaativati Gazpromia ja Venäjän hallitusta luopumaan öljynporaushankkeista arktisella mannerjalustalla ja ryhtymään kehittämään vaihtoehtoista, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen perustuvaa energiatulevaisuutta Venäjälle.

Lisätietoa:

Meriasiantuntija Vanessa Ryan, WWF Suomi, 040 763 0000

Viestintäpäällikkö Vera Bakasheva, WWF Venäjä, +7 903 219 3287 (englanniksi, venäjäksi)

Kampanjoitsija Ben Ayliffe, Greenpeace, +44 7815 708 683 (englanniksi)

Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, Greenpeace Suomi, 050 369 6202

[1] Jäävahvistettu öljynporauslautta Prirazlomnaya (MISP Prirazlomnaja) on suunniteltu Venäjän Barentsinmeren ja erityisesti Petšorameren öljyvarojen hyödyntämiseen. Sen on tarkoitus porata 36 öljylähdettä. Prirazlomnajan on suunniteltu toimivan 25 vuotta ja poraavan yhteensä yli 70 miljoonaa tonnia öljyä, seitsemäntenä ja kahdeksantena toimintavuonna vuosituotannon suunnitellaan nousevan yli kuuteen miljoonaan tonniin vuodessa. Prirazlomanaja on suunniteltu ja rakennettu Gazprom Neft Shelf -yhtiölle.

[2] Skenaarioissa käytetty 10 000 tonnin öljymäärä on realistinen, maltillinen arvio. Exxon Valdezista vuoti öljyä 40 000 tonnia vuonna 1985, Prestigesta noin 30 000 tonnia vuonna 2002 ja Volga-Neftista 4 000 tonnia polttoöljyä vuonna 2007.