Saimaannorpan pesintä onnistui: laskennoissa havaittiin 60 kuuttia
Saimaalla havaittiin laskennoissa 60 saimaannorpan kuuttia, joista neljä oli kuollut pesäänsä. Tulos vastasi odotuksia. Havaittu pesäkuolleisuus oli normaali, vaikka Saimaan jäänpinta aleni runsaasti talven aikana.
Metsähallituksen luontopalvelujen johtamaan pesälaskentaan osallistui noin 140 henkilöä, joista suurin osa oli paikallisia vapaaehtoisia.
”Nopeasta lumien sulamisesta huolimatta laskenta sujui hyvin innostuneiden ja osaavien vapaaehtoisten sekä kokeneen kenttähenkilöstömme ansiosta”, sanoo laskennan organisoinut suojelubiologi Tuomo Kokkonen.
Nopea kevään tulo huhtikuun puolivälissä lyhensi pesäpaikkojen laskijoiden työajan vajaaseen kahteen viikkoon. Saimaannorpan pesimäalue ehdittiin tutkia tuossa ajassa kattavasti. Laskentojen lopputulos vastaa aiempien vuosien tuloksia: viiden viime vuoden aikana on keskimäärin syntynyt 54 kuuttia vuosittain. Talven 2011–2012 tietojen perusteella arvioitu emämäärä on 83 synnytyskykyistä naarasta. Norppa synnyttää yhden kuutin kerrallaan keskimäärin kahdesti kolmen vuoden aikana.
Pesälaskijoilla oli tänä keväänä käytössään uusia varusteita: WWF Suomi hankki laskijoille 15 pelastuspukua ja 15 eräsukset viimevuotisen Norppauinti-keräyksen tuottamilla varoilla.
Saimaan jään pinnan nopea aleneminen uhkasi pesintää
Saimaan tulvimisen vuoksi Saimaata on säännöstelty syksystä lähtien. Talven aikana Saimaan vedenkorkeus uhkasi alentua hyvin nopeasti, mikä olisi vakavasti haitannut norpan pesintää. Kun vedenpinta alenee, rantajäät taipuvat ja lopulta murtuvat. Lähelle norppien synnytysaikaa, helmi-maaliskuun vaihdetta, ajoittuvat murtumat rikkovat synnytyspesiä. Saimaannorppakannan seurannassa 1980-luvulla todettiin syntymäaikaisten rantajäiden murtumien aiheuttavan 20–35 prosentin pesäpoikaskuolleisuuden. Tänä talvena Saimaan vedenkorkeuden alenemista talvella hidastettiin säätämällä juoksutusta.
”Jo 1990-luvulla luotua Saimaan juoksutusstrategiaa jouduttiin ensimmäistä kertaa käyttämään norpan lisääntymisen suojaamiseen. Siinä onnistuttiin”, iloitsee Metsähallituksen luontopalvelujen ylitarkastaja Tero Sipilä.
Saimaan jäänpinnan voimakas aleneminen näkyi kuitenkin pesinnässä. Lopputalven aikana moni norppa oli hylännyt pesänsä tavallista aiemmin. Pesäpaikkojen heikentyminen talven lopussa ei tiettävästi ole kuitenkaan vaikuttanut aikuisiin norppiin haitallisesti, sillä ne pystyvät lepäämään hyvin myös avojäällä tai jään alle rantoihin syntyneissä ilmataskuissa. Saimaan pinta oli laskenut joulukuun jäätymisen ja huhtikuun norppalaskentojen välillä noin 40 cm.
Verkkokalastuskiellolla suojellaan norpanpoikasia
Jäiden lähdettyä norppaemo vieroittaa kuutin. Kokemattomat ja uteliaat nuoret norpat takertuvat herkästi kalaverkkoihin. Saimaannorppa-alueilla onkin verkkokalastus kielletty kesäkuun loppuun saakka. Kaikki tänä keväänä todetut norpanpoikaset syntyivät alueella, jossa verkkokalastus on kielletty kesäkuun loppuun saakka.
”Toivomme, että nyt syntyneet kuutit selviäisivät ensimmäisestä kriittisestä elinvuodestaan hengissä. Paras keino suojella norppia on noudattaa kalastusrajoituksia ja pidättäytyä verkkokalastuksesta myös rajoitusten ulkopuolella”, toteaa WWF Suomen pesälaskennoista vastaava Ismo Marttinen.
Saimaannorppa on ensimmäisenä lajina esillä myös Metsähallituksen luontopalvelujen toukokuussa käynnistyvässä Rakkaudesta lajiin -kampanjassa, jossa esitellään Suomen uhanalaisten lajien kirjoa Itämeren pohjalta tunturien huipulle. Kampanja tekee tutuksi myös Suomen arvokkaimman luonnon ”tohtoreiden” työsarkaa esittelemällä joka kuukausi yhden Metsähallituksen luontopalvelujen lajiasiantuntijan. Lisätietoa Rakkaudesta lajiin -kampanjasta on toukokuun alussa osoitteessa www.metsa.fi/rakkaudestalajiin.
Saimaan vesialueittain ja vuonna 2013 syntyneiden poikasten havaittu määrä:
Laskennan mukaan Pihlajavesi ja Haukivesi ovat edelleen tärkeimpiä norpan lisääntymisalueita. Niillä havaittiin jälleen pääosa kuuteista.
Vesialue ja poikasten määrä
Pyhäselkä–Jänisselkä: 1
Orivesi: 2
Pyyvesi–Enonvesi: 3
Kolovesi: 1
Joutenvesi: 1
Haukivesi: 16
Pihlajavesi: 21
Puruvesi: 0
Tolvanselkä–Katosselkä: 6
Luonteri: 1
Lietvesi: 2
Petraselkä–Yövesi: 5
Suur-Saimaa: 1
Yhteensä 60
Lisätietoa saimaannorpasta: www.metsa.fi/saimaannorppa
Lisätietoja:
Metsähallitus:
Suojelubiologi Tuomo Kokkonen, puh. 0205 64 5910
Ylitarkastaja Tero Sipilä, puh. 0400 659 668
WWF Suomi:
Etelä-Saimaan pesälaskennoista vastaava Ismo Marttinen, puh. 050 434 9591
Kuva: Norppauimari Kimmo Ohtonen osallistui saimaannorpan pesälaskentoihin yhdessä suojelubiologi Tuomo Kokkosen kanssa. Raportti reissulta nähdään TV1:n Puoli seitsemän -ohjelmassa 7.5.