Suomalaiset: äärimmäisen uhanalaiset kalalajit on rauhoitettava kalastukselta
Lähes 90 prosenttia suomalaisista haluaisi, että Suomen äärimmäisen uhanalaiset kalat rauhoitettaisiin kalastukselta. Tämä kävi ilmi WWF Suomen Think if Laboratories –tutkimusyrityksellä teettämästä kyselystä. Todellisuus on kaukana suomalaisten tahtotilasta. Kalojen suojelun vaikeus näkyy ajankohtaisena esimerkiksi Savitaipaleen Kuolimojärvellä, jossa kalastusalue ei pystynyt suojelemaan Saimaan nieriöitä niille vahingolliselta ammattikalastukselta.
Think If Laboratories -tutkimusyrityksen tuottamaan gallupkyselyyn vastasi lähes 2200 yli 18-vuotiasta suomalaista. Suomalaisilta kysyttiin muun muassa sitä, tulisiko äärimmäisen uhanalaiset kalat, kuten Saimaan nieriä ja meriharjus, rauhoittaa väliaikaisesti kaikelta kalastukselta. Lähes 90 prosenttia (87 %) väestöstä vastasi kyllä, 8 % ei osannut sanoa ja vain 5 % suomalaisista oli rauhoitusta vastaan.
Vastaajat olivat näkemyksissään harvinaisen yksimielisiä, eikä eroja esiintynyt vastaajan asuinpaikan, iän, aseman, eikä sukupuolen mukaan. Myös kalastusta itse harrastavat olivat yhtä valmiita rauhoitukseen kuin kalastamattomatkin.
”On selvää, ettei äärimmäisen uhanalaisilla kalalajeilla ole nykyisellään laajempaa taloudellista merkitystä. Rauhoitus sen sijaan edesauttaisi kantojen voimistumista ja loisi mahdollisuuksia niiden kestävälle kalastukselle tulevaisuudessa”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Uhanalaisten kalojen heikko asema näkyy Savitaipaleen Kuolimolla, jossa elää viimeinen tunnettu Saimaan nieriän luonnonkanta. Saimaan nieriä on äärimmäisen uhanalainen kalalaji; lisääntyviä yksilöitä arvellaan olevan jäljellä jopa vain muutamia kymmeniä.
Kuolimon kalastusalue on aktiivisesti edistänyt nieriän suojelua ja halunnut rajoittaa kaikkea kalastusta nieriän esiintymisalueella perustamalla Kuolimon Isoselälle rauhoituspiirin. Kalastusalue joutui kuitenkin hyväksymään ammattikalastuksen jatkumisen. Tämä tapahtui Korkeimman hallinto-oikeuden tulkittua kalastuslakia ammattikalastajan valituksen perusteella siten, että kalastusalue ei voisi rajoittaa ammattikalastusta.
”Kalastuslain uudistuksen pikainen loppuunsaattaminen on tärkein keino parantaa uhanalaisten kalakantojen asemaa, sillä tässäkin tapauksessa nykyinen kalastuslaki tuntuu olevan este saimaannorpan kanssa samassa uhanalaisuusluokassa olevan nieriäkannan suojelulle”, Luukkonen sanoo.
WWF on vedonnut äärimmäisten uhanalaisten kalalajien luonnonkutuisten kantojen rauhoittamiseksi sekä nykyiseen että edelliseen maa- ja metsätalousministeriin. Ministeri Koskiselle vetoomus postitettiin tämän vuoden tammikuussa. Vastausta ei ole kuulunut.
”Odotamme edelleen vastausta kirjeeseemme maa- ja metsätalousministeriöstä. Odotamme kuitenkin myös ympäristöministerin aktivoituvan asiassa. Ministeriön vastuulla ovat kalojen uhanalaisuusarvioinnit, mutta nyt ministeriltä kaivattaisiin myös käytännön aloitteita kalojen surkean suojelutilanteen parantamiseksi”, Jari Luukkonen painottaa.