Ahma
Tanakkarakenteinen ahma on Suomen suurin näätäeläin. Se on kömpelö saalistaja, joka syö pääasiassa haaskoja. Sitä on kutsuttu elintapojensa johdosta ”arktisten alueiden hyeenaksi”. Ihminen on hävittänyt ahman lähes koko Euroopasta.
Tietoa lajista
Ahman kiiltävä turkki on tummanruskea ja sen kyljissä on kellertävät poikittaisjuovat. Rennon näköisesti hyppien tai laukaten kulkeva ahma on todellinen ikiliikkuja. Se on utelias eläin, joka vaatii laajan elinalueen. Uroksen elinpiiri saattaa olla useita tuhansien neliökilometrien suuruinen, naaraan satojen. Elinpiiriin suureen kokoon on syynsä: samaa sukupuolta olevien ahmojen kohtaaminen saattaa päätyä yhteenottoon.
Ahma on pienin neljästä Suomessa elävästä suurpedosta. Uros on naarasta suurempi ja voi painaa lähes 30 kiloa. Asutusta karttavan ja erämaissa viihtyvän ahman elämästä tiedetään sutta, karhua ja ilvestä vähemmän.
Tiesitkö, että...
Ahmoja on Suomessa vähemmän kuin saimaannorppia.
Ahma on pohjoisen havumetsä- ja tundravyöhykkeen asukki. Käytännössä koko Suomi on ahman historiallista ja luontaista levinneisyysaluetta, mutta nykyisin sitä tavataan harvakseltaan lähinnä maamme pohjois- ja itäosien erämaissa. Muutamia ahmoja siirrettiin 1980- ja 1990-luvuilla poronhoitoalueelta Suomenselälle, jonne vakiintui pieni osakanta. Viime aikoina poronhoitoalueen eteläpuolella elävä ahmakanta on pikkuhiljaa vahvistunut ja levittäytynyt uusille alueille, ja havaintoja yksittäisistä liikkuvista ahmoista on tehty jopa etelärannikkoa myöten. Muualta Euroopasta ihminen on hävittänyt sen lähes kokonaan: se elää Suomen ohella Norjassa, Ruotsissa, Venäjällä, Mongoliassa, Kiinassa ja Pohjois-Amerikassa.
Voit oppia lisää ahman ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.
Ahma on hyvin moniruokainen, ja sen ruokalistalle kuuluvat muun muassa porot ja muut keskikokoiset hirvieläimet, jänikset, jyrsijät, linnut ja sammakot. Poronhoitoalueen ulkopuolella ahma on kömpelönä saalistajana pääsääntöisesti haaskansyöjä.
Naaras synnyttää maalis-huhtikuussa 2–4 poikasta lumen alle kaivettuun pesään. Poikaset seuraavat emoaan seuraavaan syksyyn saakka. Ahma on hyvin hidas lisääntymään, ja välivuodet poikastentuotossa ovat tavallisia.
Ahma on taitava kiipeilijä. Se voi kiivetä puuhun esimerkiksi pelästyessään tai leikkiessään.
Ahma ei ole ihmiselle vaaraksi, mutta se aiheuttaa suurpedoista eniten porovahinkoja. Mielestämme on tärkeää, että ahman aiheuttamat tappiot porotaloudelle korvataan oikeudenmukaisesti. Viime vuosina ahmoja on tapettu Suomessa poikkeusluvin porovahinkojen vähentämiseksi. Mielestämme erittäin uhanalaisen lajin tappaminen ei ole oikea ratkaisu.
Ahmalla, kuten kaikilla luontaisilla lajeillamme, on itseisarvo. Suurpedoilla on lisäksi merkittävä tehtävä ekosysteemien huipulla, sillä ne estävät muita nisäkäskantoja kasvamasta liian suuriksi. Samalla ne auttavat pitämään yllä saalislajien elinvoimaisuutta pyydystämällä heikkoja yksilöitä. Suurpedoista hyötyvät myös monet linnut ja pienemmät pedot, sillä ne syövät haaskoja.
Suurpedot voivat tuoda myös taloudellista hyvinvointia syrjäseuduille. Esimerkiksi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Koillismaalla suurpetojen tarkkailu- ja kuvauskojutoiminta on paikallisesti merkittävä elinkeino: toiminnan vuosittaisen liikevaihdon arvioidaan olevan yli 3 miljoonaa euroa, ja sen työllistävä vaikutus on noin 105 henkilötyövuotta.
Uhat
Pyynti – eli laiton tappaminen ja metsästys poikkeusluvin – on Suomen ahmakannan ylivoimaisesti suurin uhka. Ahmoja tapetaan ennen kaikkea niiden porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen takia.
Toinen mahdollinen uhka ahmalle on ilmastonmuutos. Ahma synnyttää pennut lumipesään, ja globaalisti ahman levinneisyyden eteläraja seurailee huhtikuisen lumipeitteen etelärajaa. Lumipeitteen huvetessa ahma joutuu mahdollisesti vetäytymään yhä pohjoisemmaksi. Toisaalta ahmakannan viimeaikainen kehitys poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa viittaa siihen, että ahma saattaa pystyä sopeutumaan myös vähälumisempiin olosuhteisiin.
Suomen ahmakanta on hyvin pieni. Pienissä populaatioissa geneettinen vaihtelu on vähäistä, mikä voi olla haitallista. Lisäksi sattuman vaikutus lajin tulevaisuuteen kasvaa.
Ahma on haaskansyöjä. Niinpä sen tulevaisuus on varsinkin poronhoitoalueen eteläpuolella riippuvainen muiden suurpetojen esiintymisestä. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen, karhu ja ilves silmälläpidettäviä eli lähes uhanalaisia.
Mitä WWF tekee?
Ahma on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Tavoitteemme on suojella sitä ja nostaa se uhanalaisten lajien listalta.
-
Vaikutamme ahman pyyntikiintiöihin
Vetoamme myös tarvittaessa päättäjiin. Vuonna 2017 keräsimme muiden järjestöjen kanssa yli 14 000 nimeä ahman metsästystä vastustaneeseen vetoomukseen.
-
Ajamme suurpetojen poroille aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmän uudistamista
Tärkeintä olisi siirtyä reviiripohjaiseen, ahman onnistuneiden pesintöjen määrän perusteella maksettavaan porovahinkojen korvaamiseen. Ruotsissa näin toimitaan jo. Se on johtanut ahmaan kohdistuneen vainon vähentymiseen ja Ruotsin poronhoitoalueen ahmakannan kasvuun. Toistaiseksi korvauksia ahman tappamista poroista maksetaan ahman tappamien porojen lukumäärään perustuen.
-
Vähennämme petovihaa ja yritämme kitkeä salametsästystä
Osallistumme esimerkiksi EU-rahoitteiseen Eurolargecarnivores LIFE -hankkeeseen, joka vähentää suurpetoihin kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja sekä tarjoaa sidosryhmille mahdollisuuksia keskustella ja jakaa kokemuksia.
-
Teemme ahmaa ja muita Suomen suurpetoja tutuiksi
Viestimme suurpedoista ja niiden elintavoista totuudenmukaisesti. Olemme tehneet ahmaa tunnetuksi esimerkiksi suositussa Luontolivessä.
-
Suojelemme ahman elinympäristöjä
Haluatko auttaa?
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
Suojele suomalaisia metsiä yrityslahjoituksella
Metsät tarjoavat elinympäristön yli puolelle Suomen lajeista. Metsät ovat myös tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa ja merkittävin luonnonvaramme. Lahjoittamalle työllemme yrityksesi on mukana suojelemassa metsiemme monimuotoisuutta.
Suojele suomalaisia metsiä yrityslahjoituksella
Auta lahjoituksella
Suojele kanssamme Suomen metsiä ja niiden uhanalaisia lajeja. Jokainen euro tulee tarpeeseen – yli puolet toimintamme rahoituksesta tulee yksityisiltä ihmisiltä.