Uhattu lajisto

Perinneympäristöt ovat rikkaita lajistoltaan. Suomessa ja Ruotsissa on löydetty kasvilajeja neliömetriä kohden

• laidunmailta 30-40
• rantaniityiltä yli 25
• tavanomaisesti viljelyiltä kevätviljapelloilta 15 ja
• luomuviljellyiltä pelloilta 20.

Kolmasosa Suomen uhanalaisista lajeista elää perinneympäristöissä

Uusimman, vuonna 2000 ilmestyneen, uhanalaisten lajien tarkastelun mukaan Suomessa on yhteensä 1505 uhanalaista lajia, joista perinneympäristön lajeja on 421.

Uhanalaisten lajien määrä on noussut perinneympäristöissä eniten verrattuna aikaisempiin tarkasteluihin. Nykyään perinneympäristöt ovat jo 28 % uhanalaisten lajien ensisijainen elinympäristö. Ainoastaan metsistä löytyy enemmän uhanalaisia. Perinneympäristöistä on hävinnyt enemmän lajeja kuin mistään muusta elinympäristöstä.

Erityisesti perinneympäristöjen hyönteiset vaarassa

Eniten perinneympäristöjen vähenemisestä ovat kärsineet hyönteiset, erityisesti perhoset ja pistiäiset. Niityillä ja kedoilla liitelee 57 uhanalaista perhoslajia, mm.:

• iso kultasiipi (Lycaena dispar)
• tummaverkkoperhonen (Melitea diamina) ja
• ajuruohopussikoi (Coleophora lixella).

Suomen 225 pistiäislajista 68 on uhanalaisia. Niistä peräti 70 % (48 lajia) on perinneympäristöjen tai muiden kulttuuriympäristöjen lajeja. Eniten ovat kärsineet kuivien niittyjen ja ketojen lajit kuten monet maamehiläiset (Andrena sp.) sekä muut yksinelävät erakkomehiläiset.

Hyönteiset ovat olennainen osa monimuotoisuutta. Ne tarjoavat monia ns. ekosysteemipalveluja. Perhoset ja erityisesti mesipistiäiset ovat tärkeimpiä kasvien pölyttäjiä. Hyönteiset ovat myös monien lajien tärkeitä ravintolähteitä, niin loisten kuin petojen.