WWF suojelee bonoboja
WWF suojelee bonoboja monin keinoin, kuten:
johtaa laajaa bonobojen suojeluhanketta Salangan kansallispuiston pohjoisosassa: esim. kouluttaa ja varustaa puistonvartijoita sekä salametsästystä torjuvia joukkoja
- tukee tutkimustyötä bonobokannan koosta ja
- suojelee bonobojen elinympäristöä, sademetsiä.
Lue lisää WWF:n työstä Afrikan ihmisapinoiden suojelemiseksi (kansainvälisen WWF:n sivut, englanniksi)
Kannan koko ja levinneisyys
Arviot bonobojen määrästä vaihtelevat paljon: 5000 ja 60 000 yksilön välillä. Luotettavaa arviota kannan koosta ei ole saatavilla. Alueen levottomuuksien vuoksi tutkimuksia ei ole tehty pitkiin aikoihin.
Uusimmat tutkimukset bonobokantojen koosta perustuvat Salangan kansallispuistossa tehtyihin laskelmiin. Salangan kansallispuisto on bonobojen laajin, rauhoitettu elinalue, joten on syytä olettaa, että muualla Kongossa bonobojen tilanne on vielä huonompi.
Bonoboa tavataan vain Kongojoen altaan keskiosissa, Zaire-joelta etelään.
Ominaispiirteet
Vaikka lajista käytetään nimitystä kääpiösimpanssi, se ei eroa kooltaan paljoa simpanssista. Bonobo on kuitenkin rakenteeltaan sirompi.
Bonobon tyypillisiä mittoja ovat:
- pituus: 115 cm ja
- paino: uros 45 kg, naaras 33 kg.
Elintavat
Bonobot ovat erittäin sosiaalisia. Ne elävät rauhassa isoissa, jopa sadan yksilön ryhmissä. Ryhmä koostuu yleensä yhden naaraan ja tämän puolison jälkeläisistä.
Ravinto
Hedelmät muodostavat pääosan bonobojen ruokavaliosta. Myös lehdet, kukat, siemenet ja selkärangattomat kelpaavat niille. Bonobot syövät myös pieniä nisäkkäitä. Simpansseista poiketen bonobot eivät metsästä isompaa riistaa.
Bonoboryhmät hankkivat usein ruokaa yhteisvoimin.
Lisääntyminen
Bonobonaaraat saavuttavat sukukypsyyden 13 vuoden iässä. Poikasia syntyy yleensä yksi viiden vuoden välein. Poikasia hoidetaan nelivuotiaiksi.
Toisin kuin simpansseilla, bonoboilla urospoikaset jäävät emonsa ryhmään loppuelämäkseen. Sen sijaan naaraat liittyvät täysikasvuisina uuteen ryhmään.
Uhkat
Bonobon tulevaisuutta uhkaavat elintilan häviäminen ja salametsästys. Myös alueen levottomuudet ajavat bonobot ahtaalle.
Metsänhakkuut ja maatalous tuhoavat lajille sopivaa elinympäristöä.
Paikalliset asukkaat käyttävät villieläimiä pääasiallisena proteiinin lähteenään. Bonoboja metsästetään myös myytäviksi sekä tapetaan perinteisen lääketieteen ja taikauskon tarpeisiin. Esimerkiksi bonobon tiettyjen ruumiinosien uskotaan antavan voimaa ja parantavan seksuaalisia kykyjä. Bonobojen ruumiinosista tehtyjä taikakaluja on maassa paikoin runsaastikin saatavilla. Tämä viittaa siihen, että bonoboja surmataan vuosittain suuria määriä.
Alueen levottomuudet ja köyhyys lisäävät bonoboihin kohdistuvia uhkia. Pienen yksilömääränsä, hajanaisten populaatioidensa sekä alhaisen syntyvyytensä takia laji on erityisen herkkä ulkoisille uhille.
Tiesitkö, että…
- Bonobot ovat simpanssien ohella ihmisten lähimpiä sukulaisia.
- Bonobojen avoin seksuaalisuus vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vähentää konflikteja.
- Bonobon erottaa simpanssista mustasta naamasta ja punaisista huulista.
