WWF suojelee delfiinejä
WWF työskentelee monipuolisesti delfiinien suojelemiseksi. WWF esimerkiksi:
- vaikuttaa kalastuskäytäntöihin, erityisesti tonnikalan pyyntimenetelmiin, jotta delfiinejä ei joudu kalaverkkoihin sivusaaliiksi
- suojelee delfiinejä käytännön kenttähankkeissa mm. Kiinassa, Bhutanissa, Mauritaniassa ja Pakistanissa
- suojelee delfiinien elinympäristöä saastumiselta ja
- tiedottaa delfiinien uhkista ja niiden ratkaisukeinoista ja pyrkii näin valistuksella edistämään delfiinien suojelua.
WWF ei hyväksy delfiinien pyytämistä sirkuksiin tai viihteellisiin delfinaarioihin.
Delfiinilajit
Hammasvalaisiin kuuluvat delfiinit jakautuvat kahteen eri yläheimoon.
Yläheimo Delphinoideaan kuuluvaan delfiinien heimoon (Delphinidae) luetaan kuuluvaksi 32 lajia ja 17 sukua. Delfiinien heimo on valasheimoista suurin ja monimuotoisin. Siihen kuuluvat esim. niin sanotut varsinaiset delfiinit (Delphininae), joita on 15 lajia.
Yläheimo Platanistoideaan puolestaan kuuluvat jokidelfiinit. Niitä on vain viisi lajia.
Levinneisyys
Delfiinejä esiintyy joka puolella maailmaa. Parhaiten ne viihtyvät matalissa rannikkovesissä. Delfiinejä esiintyy sekä meressä että eräissä joissa.
Ominaispiirteet
Delfiinien pituus vaihtelee lajista riippuen alle puolestatoista lähes kymmeneen metriin.
Kevyimmät delfiinit painavat alle 50 kg ja painavimmat lähes 10000 kg. Useimmat lajit painavat 50–200 kg.
Urokset ovat tavallisesti naaraita kookkaampia. Miekkavalas on suurin delfiinilaji.
Ravinto
Kaikki delfiinit ovat lihansyöjiä. Ne käyttävät ravinnokseen kalaa ja mustekaloja.
Miekkavalaat syövät myös lintuja ja nisäkkäitä, kuten hylkeitä ja muita valaita.
Elintavat
Delfiinejä pidetään yksinä planeettamme älykkäimmistä eläimistä. Valitettavasti suurin osa lajeista on edelleen huonosti tunnettuja.
Delfiinit ovat nopeita ja taitavia uimareita. Joillakin delfiineillä on erinomainen näkö sekä pimeässä että valoisassa. Jokidelfiinit ovat kuitenkin lähes sokeita ja kykenevät erottamaan vain pimeän ja valon vaihtelut.
Delfiinit ovat huomattavan sosiaalisia eläimiä. Ne elävät suurissa ryhmissä ja kommunikoivat keskenään ahkerasti.
Ryhmässä elämisestä ja läheisistä suhteista on delfiineille useita etuja. Yhteistyö tekee mm. saalistamisesta helpompaa. Delfiineille on luonteenomaista myös haavoittuneista ja heikoista yksilöistä huolehtiminen. Delfiini saattaa kuolla pelkästään siksi, että joutuu eroon ryhmästään.
Delfiinit muodostavat suojaavan kehän synnyttävän naaraan ympärille. Poikasen synnyttyä joko emo tai joku synnytyksessä avustaneista naaraista vie poikasen vedenpintaan, koska sen on äkkiä päästävä pintaan hengittämään. Koska delfiinit ovat nisäkkäitä, niillä on keuhkot. Poikasen on siksi opeteltava käymään säännöllisesti pinnalla hengittämässä.
Uhkat
Delfiinejä uhkaavat:
- kestämätön kalastus
- elinalueiden tuhoutuminen ja
- vesien saastuminen.
Erityisesti tonninkalan pyynti uhkaa delfiinejä. Delfiinit jäävät kalaverkkoihin ns. sivusaaliina. Delfiininpoikaset ovat täysikasvuisia alttiimpia jäämään kiinni verkkoihin. Niillä ei ole mitään mahdollisuutta päästä irti verkoista.
Ajoverkkojen käyttö on delfiineille vaarallinen kalastusmenetelmä. Japanilaisilla, taiwanilaisilla ja etelä-korealaisilla laivoilla on joka yö yhteensä yli 50 000 km ajoverkkoja merissä. Se on enemmän kuin koko maapallon ympärysmitta.
Valtavat, läpinäkyvästä nylonlangasta valmistetut ajoverkot ajelehtivat vedessä yön yli aiheuttaen mittavaa vahinkoa. Aamulla kalastajat löytävät verkot suurien verkkopaulojen ansiosta. Delfiinit, hait, kilpikonnat ja linnut jäävät kiinni silmuihin kiduksistaan, nokistaan tai siivistään. Vuosittain 500000–1 000 000 delfiiniä menehtyy tällä tavalla.
Delfiinit houkuttelevat tonnikaloja, ja tonnikalat uivatkin usein delfiinien alapuolella. Koska delfiinit uivat pinnalla, kalastajat tietävät, missä tonnikalaparvet ovat. Kurenuotta levitetään delfiiniparven ympärille ja se kiristetään, jolloin tonnikaloja ja delfiinejä joutuu saaliiksi. Hukkuneet delfiinit heitetään takaisin mereen. Yli seitsemän miljoonaa delfiiniä on kuollut tällä tavalla, ja vieläkin noin 60 000 kuolee vuosittain.
Delfiinit tarinoissa ja uskomuksissa
Delfiinit ovat aina kiehtoneet ihmisiä. Ne ovat tunnettuja siitä, että ne voivat rientää apuun ihmisen joutuessa vaikeuksiin veden alla tai pinnalla. Mitään itsekkäitä vaikuttimia niiden avustustoimiin ei ole kyetty löytämään.
Delfiinejä on kuvattu useissa antiikin taideteoksissa. Tunnetuin lienee mosaiikki Minoksen palatsissa Kreetalla. Muinaiset egyptiläiset kutsuivat delfiinejä "merten kansaksi" ja kunnioittivat delfiinien älykkyyttä.
Kreikassa delfiinin tappamista pidettiin rikkomuksena jumalia kohtaan. Rangaistuksena siitä oli kuolema.
Roomassa kerrotaan tarinaa siitä, miten rannikolla asuva poika ja delfiini tutustuivat. Päivittäin delfiini kuljetti pojan kouluun lahden toiselle puolelle. Iltapäivällä koulun loputtua delfiini odotti poikaa ja vei hänet takaisin kotiin.
Tiesitkö, että…
- Muiden nisäkkäiden tavoin delfiinit imettävät poikasiaan.
- Miekkavalas on suurin delfiinien heimoon kuuluva laji.
- Kreikan kielen sana ”delphis” tarkoittaa kalaa, jolla on kohtu.
- Merenkulkijoilla on ollut tapana pitää laivaa seuraavaa delfiiniryhmää hyvänä enteenä.
- Delfiinit käyttävät kaikuluotausta mm. saaliin löytämiseen ja tainnuttamiseen.
