Arktisessa konferenssissa otettava askelia kohti sitovaa ilmastosopimusta
Ulkoministeri Timo Soini edustaa Suomea Alaskan Anchoragessa sunnuntaina alkavassa arktisessa GLACIER-konferenssissa. Yhdysvaltain järjestämää konferenssia isännöi ulkoministeri John Kerry ja oletuksena on, että loppupuheenvuoron pitää presidentti Barack Obama. WWF toivoo, että päättäjät näkevät Alaskassa omin silmin ilmastonmuutoksen tuhoisat vaikutukset ja tarttuvat aktiivisesti toimiin ihmiskunnan isoimman haasteen voittamiseksi.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii, että päästöt saavuttavat maailmanlaajuisesti huippunsa tällä vuosikymmenellä ja laskevat sen jälkeen ripeästi. Vuoteen 2050 mennessä ihmiskunnan on luovuttava fossiilisista polttoaineista.
”Kaikki arktisella alueella sijaitseva öljy ja kaasu tulee jättää koskematta. Lisäksi jo nyt maailmanlaajuisesti tunnetuista fossiilivarannoista 75 prosenttia pitää jättää maankuoreen”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.
”On selvää, että ihmiskunnan täytyy siirtyä tulevaisuudessa kokonaan uusiutuviin energialähteisiin. Valtioiden on saatava solmittua uusi kansainvälinen ilmastosopimus joulukuussa käynnistyvissä Pariisin ilmastoneuvotteluissa. Tähän suuntaan Suomen ja muiden maailman valtioiden on nyt otettava askeleita. Konferenssin soisi antavan askeleisiin puhtia”, Rohweder sanoo.
Öljynporaus ja meriliikenne uhkana
Konferenssia varjostaa Yhdysvaltojen arktiselle öljynporaukselle antama hyväksyntä. Yhdysvallat on suojellut Bristolinlahden kaltaisia arktisia alueita öljynporaukselta, mutta samaan aikaan myöntänyt Shellille porausluvan toisaalle.
”Shellin arktiseen öljynporaukseen liittyy ilmastonmuutoksen ohella myös toinen riski. Yhdysvaltojen hallituksen oman riskiarvion mukaan ison öljyvuodon todennäköisyys lupa-ajan puitteissa on 75 prosenttia. Öljyonnettomuus arktisella alueella olisi valtava katastrofi, sillä öljyn kerääminen jäisistä vesistä on äärimmäisen vaikeaa” Rohweder sanoo.
Arktisen alueen luonnonvaroihin, kuten öljyyn ja kaasuun, on jäiden sulaessa tulevaisuudessa entistä helpompi päästä käsiksi. Öljyn- ja kaasunporauksen aloittaminen uusilla alueilla ja lisääntyneet kuljetukset toisivat lisää uhkia ennestään vaarassa olevalle arktiselle luonnolle ja sen lajeille. Myös Suomi on suunnitellut hyötyvänsä välillisesti luonnonvarojen hyödyntämisestä.
”Suomen valtiojohdon tulee harjoittaa tarkkaa harkintaa arktisia hankkeita suunniteltaessa, eikä taloudellisia pikavoittoja saa asettaa korvaamattoman arvokkaan arktisen ympäristön edelle. Arktisen alueen ympäristöä tulisi suojella kestämättömän kehityksen ja lisääntyvän laivaliikenteen vaikutuksilta perustamalla kattava suojelualueiden verkosto”, Rohweder sanoo.
Ilmastonmuutos näkyy jo arktisella alueella
Noin 40 miljoonan neliökilometrin suuruisella arktisella alueella on suuri merkitys koko maapallon luonnon monimuotoisuudelle. Ilmastonmuutos lämmittää kuitenkin arktista aluetta kaksi kertaa nopeammin kuin mitään muuta aluetta maapallolla.
”Arktista aluetta koettelevan muutoksen valtavuus ja nopeus on jo nähtävillä. Esimerkiksi Alaskassa talvilämpötilat ovat nousseet 3-4 astetta viimeisten 50 vuoden aikana”, WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.
Lämpenemisen johdosta arktisen alueen jääpeite hupenee, meri happamoituu ja ikirouta sulaa. Huomattava osa ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt arktiselta alueelta.
”Jääpeitteen sulaminen muun muassa nostaa veden pintaa ja vaikeuttaa eläinten selviytymistä. Kylmään tottuneet kasvit ja eläimet voivat muualla maailmassa yrittää sopeutua ilmastonmuutokseen vetäytymällä kohti pohjoista. Maapallon pohjoisimmassa kolkassa pakomatka pohjoiseen ei ole ratkaisu”, Luukkonen sanoo.
Lisätietoja:
Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, 040 840 7461
Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF, 040 585 0020
Suomi on vuosina 2017–2019 Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa. WWF on mukana neuvoston työssä tarkkailijajäsenenä. WWF tulee käyttämään laajaa asiantuntemustaan sen hyväksi, että neuvoston päätökset tehdään luonnon ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.