Mediatiedotteet | 30/07/2015

Merikotka tekee tuloa sisämaahan

Anne Brax

Merikotkat saivat vähemmän poikasia kuin viime vuonna, mutta pesiä löytyi uusilta alueilta sisämaasta.

WWF Suomen merikotkatyöryhmän inventoijat löysivät tänä kesänä yhteensä 451 asuttua merikotkan pesää, joista pesintä onnistui 271:ssä. Poikasia havaittiin 414 kappaletta, mikä on vähemmän kuin viime vuonna.

”Syynä tähän on länsirannikon viimevuotista pienempi poikastuotto. Vuosien välinen vaihtelu on luonnollista, eikä anna syytä huoleen”, sanoo merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki. Etelärannikolla pesinnät onnistuivat hyvin ja Lapin poikastuotto oli hyvä toisena vuonna peräkkäin.

Vahvimman pesimäkannan alueella Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Merenkurkussa kanta näyttää vakiintuneen. Pesimäkauden ilonaiheena olivat uudet pesät syvällä sisämaassa. Kanta-Hämeessä todettiin jälleen yksi onnistunut pesintä ja Pirkanmaalla maakunnan ensimmäiset kaksi pesintää. Myös Helsingin rajojen sisällä todettiin ensimmäinen pesä, tosin ilman poikasia.

Leviäminen sisämaahan on hyväksi merikotkapopulaatiolle, sillä pelkästään Itämerellä pesivä kanta on altis meressä tapahtuville häiriöille. Sisävesien merikotkat voivat toimia puskurina, mikäli Itämeressä tapahtuu haitallisia ympäristömuutoksia. Lapin ja Koillismaan merikotkat pesivät sisämaassa, mutta eroavat jonkin verran perinnöllisesti Itämeren populaatiosta, eivätkä siten ole sen turva.

“On ollut upeaa nähdä merikotkan asettuvan sisämaahan”, toteaa merikotkatyöryhmässä alusta asti mukana ollut professori Pertti Saurola. Hän on ollut aitiopaikalla havainnoimassa tilannetta Hämeessä, missä hän on tutkinut pitkään muita petolintuja. Saurolan mukaan merikotkan asettuminen sisämaahan rikastuttaa alueen luontoa, mutta voi aiheuttaa joitakin muutoksia.

“Merikotka voi esimerkiksi kilpailla sääksen kanssa. On siksi tärkeää, että merikotkan leviämistä ei ole millään tavalla autettu, vaan se on tapahtunut luonnollisesti. Silloin myös vaikutukset ovat luonnonmukaisia.”

WWF Suomen merikotkatyöryhmä kaipaa yleisöltä merikotkan pesintään liittyviä havaintoja. Erityisesti sisämaan uudet reviirit syntyvät alueille, joilta työryhmäläiset eivät osaa niitä etsiä ilman vihjeitä.Merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokin mukaansaalista jaloissaan kantava merikotka on hyvä vihje poikasiaan ruokkivasta merikotkasta. Samoin toistuvasti samalla alueella kesäaikaan havaitut vanhat valkopyrstöiset merikotkat saattavat pesiä jossakin muutamien kilometrien säteellä.

WWF Suomen merikotkatyöryhmä on toiminut vuodesta 1973 alkaen, jolloin poikasia kuoriutui vain viisi. Onnistuneen suojelutyön ansiosta kasvava merikotkakanta on yksi Suomen luonnonsuojelutyön menestystarinoista.

Merikotkan pesintähavaintoja voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen: merikotka@wwf.fi

Lisätietoja:

Aluevastaavat
Ahvenanmaa: Torsten Stjernberg, 040-7705979
Varsinais-Suomi: Sami Lyytinen, 040-5586097
Suomenlahti: Hannu Ekblom, 040-7653602
Satakunta: Seppo Keränen, 0400-151353
Merenkurkku: Juhani Koivusaari, 0400-881349
Lappi, Perämeri ja Koillismaa: Tuomo Ollila, 0400-241448

Muut
Seurantavastaava: Heikki Lokki, 050-5525422
Jäsen: Pertti Saurola, 050-4024042

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 03/04/2024

WWF:n Luontoliven kevätkausi alkaa – en­sim­mäi­se­nä kur­kis­te­taan sääk­sen­pe­säl­le

WWF:n suosittu livekamera sääksien pesältä aukeaa tänään jo kahdeksatta kertaa. Viime vuonna 3,8 miljoonaa katselukertaa keränneessä sääksikamerassa nähtiin poikasten varttumisen lisäksi kilpakosija ja tuntematon poikanen ruokavieraana.
Lue lisää
Uutiset 15/04/2024

Sai­maan­nor­pan suojelun kannalta tärkeä verk­ko­ka­las­tus­ra­joi­tus astuu tänään voimaan – “Nor­pa­nys­tä­vä jättää verkot kuivalle maalle ympäri vuoden”

Verkkokalastus on kielletty Saimaan norppa-alueilla kesäkuun loppuun saakka, mutta verkot ovat saimaannorpalle vaarallisia ympäri vuoden. Norpanystävä kalastaa norppaturvallisilla pyydyksillä.
Lue lisää
Uutiset 20/03/2024

Selvitys: Suklaabrän­dit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon tor­ju­mi­sek­si – pian se voi näkyä suklaa­pu­la­na Euroopassa

Pääsiäisen aikaan kauppojen hyllyt ovat pullollaan erilaisia suklaatuotteita. Monen herkun taustalta löytyy kuitenkin edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa, selviää tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteytyksestä.
Lue lisää