Pariisissa nostettiin kunnianhimoa ilmastonmuutoksen torjunnassa – signaali on vahva fossiilisista luopumiselle

“Elämme historiallista aikaa. Pariisin ilmastokokouksessa saavutettiin muutakin kuin uusi ilmastosopimus. Valtiot näyttivät, että ne ovat sitoutuneita tieteen vaatimaan tavoitteeseen rajoittaa maapallon lämpeneminen jopa vain 1,5 asteeseen”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

”Pariisin sopimus on selkeä viesti kaikille maille ja yrityksille, ettei tulevaisuus ole isopäästöisissä energialähteissä, kuten turpeessa, hiilessä tai öljyssä. Suomessa on mahdollisuuksia hyötyä sopimuksesta satsaamalla vahvasti kestäviin uusiutuviin energiamuotoihin”, Jari Luukkonen toteaa.

Uuden ilmastosopimuksen on määrä astua voimaan vuonna 2020, mutta päästöjä täytyy vähentää jo ennen sitä, jotta ilmaston lämpeneminen pystytään rajoittamaan reilusti alle kahteen tai puoleentoista asteeseen.

“Valtioiden antamat lupaukset vähentää päästöjään ovat vain noin puolet siitä mitä lämpötilatavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan. Lupausten ja tavoitteiden välissä on 12–16 gigatonnin suuruinen päästökuilu”, sanoo itsekin ilmastokokoukseen osallistunut WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

Kollen mukaan olennaista on myös saada lisää rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamiseen. Lisäksi valtioiden päästövähennystavoitteita täytyy pystyä kirimään.

WWF arvioi Pariisin ilmastosopimuksen sisältöä oikeudenmukaisuuden, kunnianhimon ja uudistavuuden kannalta seuraavasti:

• Mekanismi kunnianhimon lisäämiseksi, sisältäen rahoituksen sekä muita tapoja tukea ja kiihdyttää toimia nyt ja vuoden 2020 jälkeen.
  • Sopimus sisältää elementtejä, joilla ilmastotoimien kunnianhimon tasoa voidaan lisätä. Näitä ovat mm. viiden vuoden tarkastelujaksot, kansainvälinen päästövähennystoimien, rahoituksen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarkastelu, sekä kansainväliset kokoukset, joiden yhteydessä valtioille annetaan mahdollisuus lisätä ja syventää toimiaan. Kunnianhimon tasoa sekä ilmastotoimien kiireellisyyttä ei ole kuitenkaan tarpeeksi voimakkaasti huomioitu. Menestys riippuu hallitusten nopeiden ja kokonaan uusien toimien riittävyydestä – kuten myös kaupunkien, yksityissektorin ja tavallisten kansalaisten toimista sekä näiden kyvystä painostaa päätöksentekijöitä oikealle tielle.
• Haavoittuvimpien maiden tukeminen ilmastonmuutoksen vaikutusten rajoittamiseksi ja peruuttamattomien vahinkojen huomioimiseksi.
  • Globaalin sopeutumistavoitteen lisääminen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten mainitseminen ovat osa sopimuksen tärkeintä sisältöä. Tämä nostaa kaikista heikoimpien suojelun poliittista merkityksellisyyttä. Sopimus ei kuitenkaan mene tarpeeksi pitkälle tarjotakseen turvaa ja tukea kaikista köyhimmille ja ilmastomuutokselle alttiimmille.
• Selkeä pitkän aikavälin tavoite vuodelle 2050 ja siirtyminen fossiilisista energialähteistä kohti uusiutuvaa energiaa ja kestävää maankäyttöä.
  • Asettamalla pitkän aikavälin tavoitteen selkeästi alle kahden asteen ja viittaamalla puoleentoista asteeseen sopimus lähettää vahvan signaalin siitä, että maailman hallitukset ovat sitoutuneet tieteen sanelemiin ehtoihin. Päästökuilun tunnustaminen sekä vuodelle 2030 ulottuva gigatonnitavoite voi tarjota pohjan kansallisten päästövähennyslupausten tarkastelulle ennen vuotta 2020.
  • Sopimus asettaa vuoden 2018 tärkeäksi kansainväliseksi virstanpylvääksi, jolloin maat palaavat neuvottelupöytään ja arvioivat senhetkisiä toimiaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän oletetaan johtavan vahvempiin toimiin päästöjen leikkaamiseksi sekä rahoituksen ja sopeutumistoimien lisäämiseksi.
  • Sopimuksessa tunnustetaan, että kaikkien maiden on toimittavat metsäkadon ja metsien tilan huononemisen estämiseksi. Sopimuksessa mainitaan myös prosessi, jolla on tarkoitus saada aikaan ohjeistus maankäytön laskentasäännöille. Riittävä ja ennakoitavissa oleva taloudellinen tuki metsäkadon ja metsien tilan huononemisen aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi olisi voinut olla voimakkaampi.

Lisätietoja:
ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle,, WWF, p. +358 50 591 3072, kaarina.kolle.@wwf.fi, Twitter: @KaarinaKolle
www.wwf.fi/pariisi