Sademetsien ystävän kesägrillissä ei kypsy brasilialainen naudanliha
Suomalaisten ruokakauppojen lihahyllyillä valtaa tilaa brasilialainen naudanliha. Brasilialaiseen lihantuotantoon liittyy kuitenkin huomattavia ympäristöongelmia. Lihakarjan laidunmaiden leviäminen on tällä hetkellä suurin syy Amazonin sademetsien häviämiseen. Metsäkatoa taas pidetään yhtenä merkittävimpänä ilmastonmuutosta kiihdyttävänä tekijänä. Myös suomalainen kesägrillaaja voi vaikuttaa sademetsien ja ilmaston kohtaloon muuttamalla ruokailutottumuksiaan ympäristö- ja ilmastoystävällisemmiksi suosimalla brasilialaisen naudanlihan sijasta kasviksia ja kotimaista naudanlihaa.
Brasilian lihantuotanto ja laidunmaiden leviäminen on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti naudanlihan ulkomaisen kysynnän kasvun seurauksena. Brasilialaisen naudanlihan tuonti myös Suomeen on kasvanut voimakkaasti. Viime vuonna suomalaiset söivät yli 2 miljoonaa kiloa brasilialaista naudanlihaa.
Tuotannonkasvu on ongelma erityisesti Amazonin ainutlaatuisella sademetsäalueella, jonne karjatalous pääosin Brasiliassa keskittyy. “Viime vuosina tuhotuista sademetsäalueista jopa 70 % on laidunmaana ja loput pitkälti karjalle kasvatettavan rehun viljelymaana,” sanoo metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa WWF Suomesta. Amazonin sademetsien tuho on kohtalokasta luonnon monimuotoisuudelle. Monia kasvi- ja eläinlajeja häviää lopullisesti laidunmaiden leviämisen myötä.
Sademetsien tuhoaminen kiihdyttää myös ilmastonmuutosta, sillä metsien häviämisen myötä ilmakehään vapautuu valtavasti hiilidioksidia, ja karjankasvatuksesta vapautuu metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. “Karjankasvatuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat maailmanlaajuisesti liikennettäkin suuremmat”, Kiianmaa toteaa. Myös lihan kuljetus pahentaa ilmastonmuutosta, sillä Amazonin sademetsistä suomalaiseen ruokapöytään on matkaa 10 000 kilometriä.
Valitsemalla kesäherkuksi suomalaista naudanlihaa suomalainen kesägrillaajakin voi siis torjua sademetsien häviämistä ja ilmastonmuutosta. Myös kasvikset ovat kesägrilliin hyvä vaihtoehto tai lisä, sillä niiden tuotanto kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin lihantuotanto (ks. linkki grilliresepteihin alla).
Amazonin sademetsäalueen lihantuotannon paikalliset ja maailmanlaajuiset vaikutukset ympäristöön ovat niin merkittävät, että tehokkaita toimia tarvitaan. Samalla kun karjan laidunmaiksi raivataan sademetsistä yhä uusia alueita, monet jo raivatut alueet ovat hukkakäytössä. Tuhottujen sademetsäalueiden kunnollinen hyödyntäminen hidastaisi olennaisesti uusien alueiden hävittämistä. Lisäksi nykyiset kestämättömät tuotantotavat tulisi korvata kehittyneimmillä tavoilla. Tärkeää olisi myös saada lisää sademetsäalueita suojelun piiriin.
Lisää tietoa pihvilihan tuotannon vaikutuksista Amazonin sademetsiin on Sademetsät-sivuillamme.
Samalla sivulla on grillausreseptit sademetsien ystävälle keittiömestari Markus Maulavirralta, joka on WWF:n Luonnon Lähettiläs.
Taustatietoja toimittajille:
- Amazonin sademetsä on maailman suurin sademetsäalue. Sen pinta-ala on noin 7,5 miljoonaa neliökilometriä. Se kattaa yli puolet Brasilian pinta-alasta ja ulottuu myös sen luoteisiin naapurimaihin Ecuadoriin, Venezuelaan, Kolumbiaan, Boliviaan ja Peruun.
- Viime vuonna Brasilian Amazonin sademetsiä tuhottiin yli 13 000 km² eli kaksi kertaa Uudenmaan maakunnan kokoinen alue. 1970-luvulta Amazonin Brasiliassa sijaitsevia metsiä on tuhottu yli 600 000 neliökilometriä eli lähes kaksi kertaa Suomen kokoinen alue, ja vuodesta 2000 lähtien lähes 150 000 km² eli lähes puolet Suomen pinta-alasta.
- Brasilia on maailman johtavia naudanlihan viejiä. Ulkomaista kysyntää on kasvattanut erityisesti brasilialaisen lihan halpa hinta. Vuosituhannen vaihteessa Brasilian valuutan devalvaation seurauksena brasilialaisen pihvilihan vientihinnan kilpailukyky voimistui kansainvälisillä markkinoilla. Brasilialaisen lihan ulkomaiseen kysyntään ovat vaikuttaneet myös eläinperäiset taudit, kuten suu- ja sorkkatauti sekä BSE eli hullun lehmän tauti. Tautien vuoksi monille maille asetetut vientikiellot ovat antaneet etulyöntiaseman eteläamerikkalaisille karjankasvattajille.
- Brasilialaisen lihantuonti Suomeen on kasvanut voimakkaasti 90-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2006 Suomeen tuotiin 2,2 miljoonaa kiloa brasilialaista naudanlihaa.
- Lihantuotanto on kasvanut maailmanlaajuisesti yli viisinkertaiseksi 50-luvulta. Kasvu on seurausta maapallon väestön lisääntymisestä, tulojen kasvusta ja ruokatottumusten muutoksesta.
- YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan karjatalouden maailmanlaajuinen osuus kasvihuonekaasupäästöistä hiilidioksidipäästöinä mitattuna on 18 %, kun otetaan huomioon lihantuotannon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset rehujen kasvatuksesta tuotteiden kuljetukseen. Karjatalous on osaltaan vastuussa myös ilmastonmuutosta kiihdyttävistä metaanipäästöistä. Metaania vapautuu eläinten lannasta ja karjan märehtimisen seurauksena.
- Karjatalous kuluttaa 8 % kaikesta ihmisen käyttämästä makeasta vedestä. 100 lihagramman tuottamiseksi voidaan tarvita jopa 90 000 vesilitraa. Myös veden saastuminen on ongelma. Eläinten jätökset, eläinten käyttämät antibiootit ja hormonit sekä viljelyssä käytetyt tuholaismyrkyt ja lannoitteet saastuttavat vesiä.
- WWF:llä on yli 40 vuoden kokemus Amazonin sademetsien suojelutyöstä. Brasilian Amazonin alueen suojelualuehanketta (Amazon Region Protected Areas eli ARPA) johtaa Brasilian hallitus WWF:n, muiden yhteistyökumppanien ja paikallisyhteisöjen kanssa. Hankkeen tavoitteena on suojella 50 miljoonaa hehtaaria Brasilian Amazonin elinympäristöjä.
- Vuonna 2004 Brasilian presidentti Luis Inácio (Lula) da Silva julkisti toimintasuunnitelman Amazonin metsien hävittämisen ehkäisemiseksi ja kontrolloimiseksi. Suunnitelma sisälsi budjetin muun muassa maankäytön suunnitteluun, kestävän maanviljelyn tukemiseen ja laittomien metsänvaltausten estämiseen.
Lisätietoja sademetsistä:
WWF Suomi, metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa, 050 542 7017