Vain 29 % suomalaisista sanoo kyllä Fennovoiman ydinvoimahankkeelle

Asiaa selvitettiin yhden kysymyksen avulla: ”Pitäisikö valtioneuvoston mielestänne antaa käsiteltävänä olevalle Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle rakennuslupa?” Vaihtoehdot olivat ”kyllä” ja ”ei” ja ”ei osaa sanoa”. Kannastaan tietämättömiä oli 20 prosenttia.

Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1056:tä henkilöä. Tutkimus tehtiin 20.-22.7.2015.

”Fennovoiman ja koko Suomen energiapoliittisen päätöksenteon arveluttavaan valoon asettanut ydinvoimahanke on haudattava valtioneuvoston päätöksellä lopullisesti”, vaatii WWF Suomen pääsihteeri KTT Liisa Rohweder. ”Myös suomalaisten enemmistö on tätä mieltä. Valtioneuvoston on kuunneltava kansalaisia.”

”Hallitus on jo antanut Fennovoimalle kuusi kuukautta lisäaikaa hankkia suomalainen omistajapohja. Sitä ei löytynyt, joka osoittaa sen, että Suomen teollisuus ei usko hankkeen olevan kannattava ja pitää sitä tarpeettomana.”

Uskottavuuden lisäksi Fennovoima-hankkeessa kysymys Suomen kilpailukyvystä. Viime vuonna raporttinsa julkaissut suomalainen professoriryhmä*) ennustaa, että vanhaan teknologiaan, kuten ydinvoimaan, fossiiliseen energiaan ja suuriin keskitettyihin tuotantolaitoksiin, tukeutuvat ovat tulevaisuuden energiamarkkinoiden häviäjiä. Murroksessa voittavat ne, jotka ovat panostaneet uuteen, voittavaan tekniikkaan ja kehittäneet alan teollisuutta.

Professoreiden mukaan maailman energiajärjestelmässä toteutuu vallankumous sillä hetkellä, kun uusi tekniikka tulee halvemmaksi kuin vanha. Tähän pisteeseen tullaan vääjäämättä; joissakin maissa se on jo ohitettu.

”Sen jälkeen kun eduskunta äänesti Fennovoiman puolesta, on tilanne muuttunut; uusiutuva energia on rynninyt markkinoille. Vastuullisuutta niin politiikassa kuin liiketaloudessakin on se, että myönnetään virheet ja aloitetaan alusta”, Liisa Rohweder sanoo.

”Suomen energiaratkaisuista päätettäessä on asetettava uusiutuvat energianlähteet etusijalle, sillä niiden käyttöönotto näyttää olevan jo pelkästään taloudellisesti perusteltua. Suomi voi vielä liittyä voittajiin uusiutuvan energian kaupallistamisessa. Ydinvoima ei tätä kuitenkaan edistä.”

Lisätiedot:
Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, puh. 040 840 7461
Tutkimusjohtaja Eija Ahola-Hyppönen, Taloustutkimus Oy, puh. 040 528 0037

*) Hyvän energiapolitiikan perusteet –raportti 2014/ KTT Minna Halme, PhD Janne I. Hukkinen, FT Jouko Korppi-Tommola, KTT Lassi Linnanen, KTT Matti Liski, KTT Raimo Lovio, TkT Peter Lund, TkT Jyrki Luukkanen, TkT Jarmo Partanen, VTT Markku Wilenius

Taustatietoa tutkimuksesta:

Lue lisää tutkimuksen taustamuuttujista täältä.

Tutkimuksen tekninen toteutus

Tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy osana viikoittaista Telebus-tutkimusta WWF:n toimeksiannosta. Osa tutkimuksesta toteutettiin Taloustutkimuksen valtakunnallisen Internet-paneelin kautta..

Kohderyhmä, otanta- ja tutkimusmenetelmä

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Otoksesta puolet muodostettiin satunnaisotannalla väestörekisterikeskuksen rekisteristä (matkapuhelinnumeroita n. 95 % otoksesta) Tutkimus tehtiin atk-avusteisina puhelinhaastatteluina (CATI). Toinen puoli muodostui vastaavin kriteerein Taloustutkimuksen valtakunnallisesta Internet-paneelista (CAWI).

Otoksen koko ja painotus

Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1056:tä henkilöä. Tutkimuksen kokonaisotos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi.

Haastatteluajankohta

Haastattelut tehtiin 20.–22.7.2015. Puhelinhaastattelut tehtiin keskitetysti Taloustutkimus Oy:n valvotusta puhelinhaastattelukeskuksesta Helsingistä.

T-testi ja virhemarginaali

Tulostuksessa on käytetty tilastollista T-testiä, joka testaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan kohdalla, poikkeaako tulos muista vastaajista enemmän kuin satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että ero on merkitsevä.

Tilastollinen virhemarginaali on 95 %:n luotettavuustasolla koko otoksesta noin ± 2,5 prosenttiyksikköä.