Vasta sijoitusten siirtäminen fossiilisista uusiutuviin tekee Pariisin ilmastosopimuksesta totta
Uusi kansainvälinen ilmastosopimus avautuu allekirjoitettavaksi tänään New Yorkissa. Jotta sopimukseen kirjatut tavoitteet voidaan saavuttaa, on rahavirrat suunnattava puhtaaseen energiaan ja pois fossiilisesta tuotannosta.
Pariisin sopimuksen mukaan rahavirtojen tulisi edistää vähähiilistä ja kestävää kehityspolkua. Uusista energiainvestoinneista huomattava osa menee edelleen fossiiliseen energiantuotantoon uusiutuvan energian tai energiatehokkuuden sijasta. Pariisin sopimukseen kirjattiin tavoite pitää maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteessa. Sen saavuttaminen vaatii investointien voimakasta uudelleen ohjaamista.
Vastuu puhtaan energian vallankumouksesta ei ole pelkästään poliitikkojen harteilla. Institutionaaliset sijoittajat eli eläkerahastot, vakuutusyhtiöt ja pankit ovat merkittävässä asemassa rahavirtojen ohjaamisessa.
”Muutos vaatii valtavien rahamäärien uudelleenohjautumista, ja institutionaaliset sijoittajat ovat tässä muutoksessa keskeisiä. Vähähiilinen tulevaisuus on mahdutettava samaan salkkuun voittojen kanssa, sillä meillä on vain vähän aikaa saada päästöt rajuun laskuun. On varmistettava, että suomalaisten eläkerahat ovat osa ongelman ratkaisua, eivät itse ongelmaa”, WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle sanoo.
WWF haastoi suomalaiset institutionaaliset sijoittajat laskemaan hiilijalanjälkensä ennen Pariisin ilmastokokousta ja ryhtymään jatkotoimenpiteisiin. Haasteeseen tarttuivat esimerkiksi Ilmarinen, Elo, Nordea ja OP. Joukossa olisi vielä tilaa useille yrityksille. Kolle muistuttaa, että hiilijalanjäljen mittaamisella on arvoa vain, mikäli se johtaa aitoihin toimiin.
”Jo rahoitusvakauden nimissä institutionaalisten sijoittajien on mitä pikimmin vedettävä sijoituksensa pois kivihiilestä, vaadittava omistamiensa yritysten johtoa luomaan 1,5 asteen mukainen yritysstrategia sekä siirrettävä pääomaa ilmastonmuutosta hillitseviin sijoituskohteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi vihreät joukkovelkakirjat”, Kolle sanoo.
Pariisin sopimukseen kirjattua 1,5 asteen lämpötilarajaa pidetään kriittisenä ihmisten ja ympäristön kannalta.
”Kaiken, mitä teemme tästä lähtien, on palveltava näiden arvokkaiden asteen kymmenysten pitämistä aisoissa. Ne voivat ratkaista sen, onko Helsingin Kauppatori vuosisadan loppupuolella veden vallassa vai ei”, sanoo Kolle.
Lisätietoja:
ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle, WWF, p. 050 591 3072, kaarina.kolle.@wwf.fi
WWF:n tiedote 1.12.2015: http://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Sijoittajat-havahtuneet-hiiliriskiin-myos-Suomessa-2604.a
Jotta Pariisin sopimus saadaan siirrettyä paperilta käytäntöön, valtioiden on sitouduttava seuraaviin toimenpiteisiin:
– Päästöjä vähennetään aiempia lupauksia enemmän mahdollisimman pian, jo ennen vuotta 2020.
– Vuonna 2018 käytäviin ilmastokeskusteluihin sisällytetään valtioiden tekemät lisätoimet päästöjen vähentämiseksi. Näin Pariisin sopimuksessa sovittua viiden vuoden tarkastelujaksoa voidaan testata jo ennen uuden sopimuksen voimaantuloa.
– Luodaan luotettavat ilmastorahoituspuitteet, millä varmistetaan se, että rahoitus on riittävää vähähiiliseen tulevaisuuteen siirtymiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
Taustaa toimittajille:
Uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen voimaanastumiseksi vaaditaan, että vähintään 55 maata, jotka kattavat 55 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, allekirjoittavat ja ratifioivat sen. Yli 130 valtion päämiestä ja poliittista johtajaa on ilmoittanut osallistuvansa YK:n päämajassa New Yorkissa järjestettävään seremoniaan perjantaina 22.4., mukaan lukien Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Kiinan presidentti Xi Jinping. Suomen puolesta sopimuksen allekirjoittaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.