WWF Maailman Eläinten päivänä 4.10: Eläinten ja kasvien salakauppa uhkaa yhä useampia uhanalaisia lajeja
WWF:n Internet-sivujen 4.10. avattavassa CITES-osiossa kerrotaan kasvien ja eläinten salakaupasta ja sen estämisestä sekä annetaan vinkkejä mm. matkailijoille ja lemmikkieläimen ostajille. Sivuilla voi myös testata tietonsa uhanalaisista, lähettää sähköisen postikortin ja tehdä lahjoituksen.
Monet eläin- ja kasvilajit ovat joutuneet sukupuuton uhkaamiksi, koska niitä pyydystetään tai kerätään kauppatavaraksi. Useimmat tapetaan ja käytetään joko kokonaisina tai osina koriste-esineiksi, matkamuistoiksi, kosmetiikanvalmistukseen tai ruokiin. Eksoottisempiakin kohtaloita on tarjolla, kuten päätyminen raaka-aineeksi rikkaiden statusesineisiin tai itämaisiin lääkkeisiin.
Kaupankäynnin rattaisiin päätyy runsaat 350 miljoonaa luonnonvaraista eläin- ja kasviyksilöä vuodessa. Luvussa on mukana myös kasvien ja eläinten laillinen kauppa. Koko maailmassa kaupan rahalliseksi arvoksi on arvioitu useita miljardeja dollareita vuodessa. Bisnes kasvaa edelleen: luonnoneläimillä ja -kasveilla käytävä kauppa leviää yhä useampiin maihin, ja sen piiriin joutuu yhä useampia lajeja. Samalla se vaarantaa yhä useamman eläin- ja kasvilajin säilymisen maapallolla.
Koralleja, kotiloita ja simpukoita käytetään matkamuistojen raaka-aineina. Papukaijoja, kilpikonnia, käärmeitä ja liskoja pyydystetään elävinä ja myydään lemmikeiksi. Simpansseja pyydystetään elävinä lemmikeiksi, turistivetonauloiksi ja koe-eläimiksi. Kissaeläimiä metsästetään niiden kauniiden turkkien takia. Norsuja tapetaan norsunluisten koriste-esineiden tuottamiseksi. Sarvikuonojen sarvia käytetään itämaisessa lääketieteessä. Valaita pyydystetään lihan ja kosmetiikassa käytettävän rasvan takia. Krokotiilien ja käärmeiden nahasta tehdään kenkiä ja laukkuja.
Kaupankäynnin uhkaamien lajien suojelemiseksi on solmittu kansainvälinen CITES-sopimus (the Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora), jossa Suomikin on mukana.
CITES on yksi maailman tehokkaimmista luonnonsuojelun välineistä. Yksikään sen siipien alle päässyt uhanalainen laji ei ole kuollut sukupuuttoon – ja se suojaa lähes 30 000 lajia.
CITES-sopimus solmittiin Washington D.C.:ssä Yhdysvalloissa vuonna 1973. Se tunnetaan myös nimellä Washingtonin sopimus. Sopimukseen on liittynyt yli 150 valtiota, mikä tekee siitä yhden maailman kattavimmista valtioiden välisistä luonnonsuojelusopimuksista. Sopimus kattaa nykyään noin 6 000 eläinlajia ja noin 22 000 kasvilajia.
WWF:n CITES-nettisivut on toteutettu ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston tiedotustuella.
Lisätietoja:
Tiedottaja Laura Saarilahti, (09) 7740 1074, 040 556 9860, laura.saarilahti@wwf.fi
Suojelujohtaja Jari Luukkonen, (09) 7740 1045, 040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi