© WWF Nepal

Luonnon ja lajien suojelutyö kehitysmaissa tuottaa tulosta

Miljoonia hehtaareja metsää kestävän hoidon piiriin, toimeentuloa ja terveyttä yli 200 000 ihmiselle sekä satoja uusia lajeja. Yhdessä olemme saaneet aikaan valtavan määrän hyvää. Lue 12 inspiroivaa tarinaamme Tansaniasta, Bhutanista, Nepalista ja Indonesiasta. Kun luonto voi hyvin, myös ihminen voi hyvin. Nämä tarinat eivät olisi mahdollisia ilman kaikkia suomalaisia veronmaksajia, sillä osa hankkeiden rahoituksesta on saatu ulkoministeriön kehitysyhteistyörahoituksesta. 

Uudenmaan kokoinen alue suojeltu Bhutanissa

Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

Bhutanissa Himalajan vuorilla sijaitseva Jigme Dorjin kansallispuisto on maailman ainoa paikka, jossa lumileopardien ja tiikereiden tiedetään elävän samoilla alueilla. Ainutlaatuinen kansallispuisto on yksi kolmesta WWF Suomen tukemasta suojelualueesta Bhutanissa. Yhteensä olemme tukeneet yli miljoonan hehtaarin kokoisen alueen suojelua. Sen lisäksi, että puistot tarjoavat turmeltumattoman elinalueen monille uhanalaisille lajeille, niiden kautta virtaa Himalajan kristallinkirkas juomavesi paikallisille ihmisille. Alueiden suojelusta on lisäksi hyötynyt suoraan noin 5700 paikallista mm. elinkeinojen kehittämisen ja karjavakuutusten kautta. Bhutanin suojelualueita on kehitetty ulkoministeriön hanketuella.

Pannoitetut lumileopardit antavat arvokasta tietoa ilmastonmuutoksesta

Sanjog Rai / WWF Nepal
© Sanjog Rai / WWF Nepal
  • Jaa kuva

12-henkinen tutkimusryhmä oli etsinyt merkkejä lumileopardeista useita kuukausia vuonna 2016 Jigme Dorjin kansallispuistossa. Kuukausien jäljittäminen Himalajan vuorenrinteillä usean kilometrin korkeudessa kannatti: tutkijat löysivät kaksi naarasta yli neljän kilometrin korkeudesta ja onnistuivat kiinnittämään WWF:n tukemat radiolähettimet niiden kauloihin.

Lumileopardia pidetään indikaattorilajina ilmastonmuutokselle, ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan tutkia lajin kautta. Ilmastonmuutos nostaa puurajaa ja ajaa lumileopardin ahtaalle. Jos kasvihuonekaasupäästöt jatkavat tasaista kasvuaan, puurajan nouseminen uhkaa tuhota jopa kolmanneksen lumileopardin elinympäristöstä pelkästään Himalajalla. Lumileopardien lähettimistä kerätty data tarjoaa arvokasta tietoa erittäin uhanalaisen lajin käyttäytymisestä ja yksilöiden liikkeistä. Villejä lumileopardeja on jäljellä maailmassa enää 4000–6400 yksilöä. 

Villieläinaidat pelastavat satoa Bhutanissa

WWF Bhutan
© WWF Bhutan
  • Jaa kuva

41-vuotias naisviljelijä Rinchen Dema on tyytyväinen: pitkästä aikaa perhe voi korjata koko kylvetyn satonsa. Sato tuo nyt enemmän tuloja, ja perhe voi nukkua yönsä rauhassa viljelysten ja pihapiirin ympärillä kulkevan villieläinaidan ansiosta.

”Aiemmin jouduimme vartioimaan viljelyksiämme villieläimiltä päivin ja öin noin viiden kasvukuukauden ajan. Sähköaidan ansiosta säästämme aikaa muihin töihin, ja saamme sadosta lisää tuloja. Lisäksi villieläinten ja ihmisten kohtaamiset ovat vähentyneet huomattavasti, mikä on vähentänyt myös eläinten tappamista”, Dema kertoo.

Villieläinaitaa on pystytetty vuonna 2016 Bhutanissa yhteensä 55 kilometriä WWF:n ja ulkoministeriön tuella.

Historiallinen tulos salametsästyksen vastaisessa työssä

Akash Shrestha / WWF
© Akash Shrestha / WWF
  • Jaa kuva

”Lähdimme sinne tappamaan. Minä olin joukostamme se, joka etsi sarvikuonon ja kertoi siitä muille. En itse ampunut, onneksi, mutta ystäviäni on joutunut vankilaan, koska he ovat ampuneet”, kertoo Ramprasad Panday, entinen salametsästäjä, nykyinen nepalilaisen ammattiliiton paikallinen nokkamies.

Vain muutamassa vuodessa Nepalissa on saatu aikaan valtava asenteiden ja käytäntöjen muutos. Entisistä villieläinten vihaajista on tullut eläinten ja ympäristön suojelijoita yhdessä WWF:n kanssa. Asennemuutos on johtanut myös käytännön tuloksiin: esimerkiksi sarvikuonojen salametsästys on saatu kitkettyä lähes kokonaan ja sarvikuonojen ja tiikereiden määrät ovat kasvaneet. Tulos on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen. Nepalin hallitus on lisäksi sitoutunut suojelemaan miljoona hehtaaria metsää Terai Arcin alueella.

Salametsästyksen vastainen työ kannattaa. Villieläinten takia maahan matkustavilla luontomatkailijoilla on suuri taloudellinen vaikutus paikallisille: valtio antaa noin puolet kansallispuistojen tuloista paikallistoiminnan kehittämiseen.

”Koen, että maksan nyt takaisin luonnolle ne vääryydet, mitä aiemmin tein. WWF:n yhteistyön ansiosta tiedän, että sarvikuonot myös antavat paljon yhteisöllemme, muun muassa ekoturismin muodossa”, Panday kertoo.

Lue lisää salametsästyksen vastaisesta työstä ja tutustu Pandayn tarinaan.

Tuhansille perheille tuloja ja terveyttä Nepalissa

Lilli Pukka / WWF
© Lilli Pukka / WWF
  • Jaa kuva

Kuivat intianmerantipuun lehdet taipuvat painon alla kulhon muotoon, kun nepalilainen Esha Thapai painaa jalallaan painon liikkeelle saavaa poljinta. Yksi lehtilautanen on jälleen valmis korvaamaan yhden muovisen kertakäyttöastian Nepalissa.

Nepalissa tuhansien perheiden elämänlaatu on parantunut WWF:n tukemien uudenlaisten ympäristöystävällisten elinkeinojen ja innovaatioiden avulla. Elinkeinot ja innovaatiot säästävät sekä ympäristöä että parantavat perheiden terveyttä.

Lähes 1400 perhettä on kolmen vuoden aikana saanut kotiinsa biokaasuyksikön, johon kuuluu liesi, biokaasua tuottava säiliö ja vessa. Kodeissa valmistetaan perinteisesti ruokaa avotulella, ja metsät vähenevät joka aterialla. Yksi biokaasuyksikkö yhden perheen käytössä säästää 5000 kiloa polttopuuta vuodessa, kun puun sijaista polttoaineena käytetään karjan lantaa ja vessan jätteitä.

Yli 1300 perhettä saavat nyt tuloja vihreistä elinkeinoista, kuten Thapain perhe ympäristöystävällisten lehtilautasten tekemisestä. Lisäksi paikalliset ovat saaneet koulutusta mm. maanjäristykset kestävien talojen rakentamisessa ja kotimajoituselinkeinojen kehittämisessä.

Lue, miten biokaasu helpottaa perheiden elämää.

Lähes 100 000 hehtaaria kylämetsää

Michael Poliza / WWF
© Michael Poliza / WWF
  • Jaa kuva

Tansanian kylämetsillä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Kylämetsät muodostavat elintärkeitä metsäkäytäviä suojelualueiden välille, joita pitkin monet eläinlajit, kuten afrikannorsut, voivat turvallisesti liikkua elinalueelta toiselle. Yksi kylämetsistä hyötyvä alue on Selous’n suojelualue. Se on yksi maailman suurimmista suojelualueista, ja koti norsuille, sarvikuonoille, leijonille, kirahveille ja monille muille ikonisille lajeille. Paikallisten valvomilla kylämetsäalueilla salametsästys on tehty vaikeammaksi, sillä kyläläiset valvovat hallinnoimiaan metsiä. WWF:n tukemaa kylämetsäkonseptia pidetään tärkeänä osana salametsästyksen kitkemisessä Tansaniasta tulevaisuudessa.

WWF Suomen tuella Tansaniaan on perustettu viimeisen kolmen vuoden aikana jopa 90 000 hehtaaria kylämetsää.

Kylämetsät toivat Tansaniaan koulu- ja neuvolatarvikkeita

Juha-Pekka Kervinen / WWF
© Juha-Pekka Kervinen / WWF
  • Jaa kuva

”Jos meillä ei ole kylämetsiä, meillä ei ole kehitystä”, kertoo Etelä-Tansaniassa sijaitsevan Machemban kylätoimikunnan jäsen. WWF:n tukemien kylämetsien tuottamilla tuloilla on hankittu muun muassa tarvikkeita kylän neuvolaan, varusteita metsänvartijoille sekä kalusteita, koulutarvikkeita ja elintarvikkeita kylän kouluun. Kyläläiset saavat kaikki metsän tuottamat tulot itselleen. Tämän lisäksi kylämetsäkonsepti parantaa paikallisten omistajuutta alueistaan. Machemban kylän asukkaat pitävät kylämetsien hyötyjä merkittävinä. Myös asenteet metsiä ja ympäristöä kohtaan ovat muuttuneet: paikalliset arvostavat nyt metsien roolia juomaveden, sateiden, puhtaan ilman ja varjon tarjoajina.

Kylämetsällä tarkoitetaan paikallisten hallinnoimaa metsäaluetta. Kylämetsät voivat olla suuria, jopa muutaman tuhannen hehtaarin kokoisia alueita.

Tiekartta laittoman puukaupan lopettamiseen 

Brent Stirton / Getty Images
© Brent Stirton / Getty Images
  • Jaa kuva

Suuri osa hakkuista ja puukaupasta Itä-Afrikassa on laitonta, mikä johtaa miljoonien eurojen menetyksiin valtioiden verotuloissa. Laiton puukauppa aiheuttaa myös sen, että laillinen kestävä puukauppa on kannattamatonta. Laittomat hakkuut uhkaavat myös ympäristön hyvinvointia, sillä puupeitteellä ja metsillä on merkittävä rooli eroosion hallinnassa, hiilen sitomisessa mutta myös monien eläinten kotimetsinä. Laittomien hakkuiden takia metsiä hallinnoivat kylät menettävät tuloja, joita he voisivat käyttää kylien kehittämiseen.

WWF on työskennellyt vuosia laittoman puukaupan saamiseksi kuriin. Vuonna 2016 työmme palkittiin, kun historiallinen valtioiden välinen sopimus, Sansibarin julistus, saatiin aikaan. Sansibarin julistus ei ole pelkkä paperi, vaan kauan kaivattu ja valmisteltu päätös yhteistyöstä laittoman kaupan kitkemiseen Tansaniassa, Keniassa, Mosambikissa, Ugandassa ja Madagaskarilla.

Alkuperäiskansoille turvattuja elinympäristöjä ja tuloja Borneolla

Syahirsyah / WWF Indonesia
© Syahirsyah / WWF Indonesia
  • Jaa kuva

Auringossa kypsynyt vesimeloni halkeaa raksahtaen ja trooppiseen ilmaan leviää makea tuoksu. Sawit Lestarin viljelijäosuuskunnan jäsenet ovat aloittaneet melonin viljelyn WWF:n tukemana öljypalmurivien välissä. Hedelmien viljely öljypalmun varjossa tehostaa maankäyttöä ja tuo lisätuloja paikallisille. Samalla alueella maata viljelevä Istokomah on tyytyväinen osuuskunnasta saamiinsa tuloihin:

”WWF:n tuella olen saanut maa-alani hyödynnettyä tehokkaasti ja kasvaneiden tulojen myötä olen pystynyt lähettämään poikani yliopistoon. Tämä on todella merkittävää tulevaisuuden kannalta”, nainen kertoo.

Viljelyn lisäksi WWF on tukenut Borneolla yhteensä yli 5000 hehtaarin kylämetsien perustamista. Kylämetsät ovat alkuperäiskansojen hallinnoimia alueita, joilla on suuri merkitys suojelualueiden puskurivyöhykkeinä. Puskurivyöhykkeet turvaavat myös sademetsien suojelualueilla elävien lajien tulevaisuutta.

Yleiskaava orankien kotimetsien säilyttämiseksi

David James / WWF Malaysia
© David James / WWF Malaysia
  • Jaa kuva

Borneon sydän on yksi maailman suurimmista yhtenäisistä jäljellä olevista sademetsäalueista Borneon saaren keskiosassa. Se on koti tuhansille äärimmäisen uhanalaisille orangeille ja valtavalle määrälle muita lajeja. Lisäksi alueella asuu Dayak-alkuperäiskansaa. WWF:n rooli Borneon sydämen säilyttämisessä on ollut merkittävä. Ensimmäistä kertaa historiassa Borneon sydämen Muller-Schwanerin alueella on tehty yhdessä paikallisten kanssa maankäytön suunnitelma, joka määrittelee mm. suojellut sademetsät, kylämetsät ja hakkuualueet. Maankäytön suunnitelmalla on yleiskaavaa vastaava vaikutusvalta. Vankeina olleita ja kuntoutettuja orankeja on myös palautettu tukemillemme sademetsäalueille.

Metsien yhtenäisyyttä ja villieläinten liikkumista turvatakseen WWF on tukenut myös Muller-Schwanerin suojelualueen rajalla toimivan metsäyhtiön FSC-sertifiointia. Vastuullisen metsänhoidon ansiosta laittomia hakkuita pystytään estämään ja lajien elinympäristöjen suojelua parantamaan myös talousmetsissä.

Kymmenet tuhannet koululaiset mukaan ympäristön suojeluun

WWF Nepal
© WWF Nepal
  • Jaa kuva

Omilla ruokavalinnoillamme on valtava vaikutus ympäristöön meillä ja maailmalla. WWF:n ympäristökasvatuksen koulukiertueiden avulla jopa 28 000 suomalaista koululaista on oppinut, miten heidän ruokavalintansa vaikuttavat kehitysmaissa. Ympäristökasvatuksen avulla koululaiset ymmärtävät oman roolinsa esimerkiksi sademetsien suojelussa ja siinä, miten omien ruokavalintojen kautta voi edistää maailman ruokaturvaa ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Myös Nepalissa ympäristökasvatuksella on merkittävä rooli. Yli 55 000 nuorta, joista noin puolet tyttöjä, on mukana WWF Nepalin Generation Green -ohjelmassa.

Lue lisää: wwf.fi/ruokaopas

 

Aivastava apina ja yli 200 muuta uutta lajia

Henning Strack Hansen / WWF
© Henning Strack Hansen / WWF
  • Jaa kuva

WWF:n tutkijat tekivät kuusi vuotta kestävien kartoitusten aikana uskomattomia löytöjä Itäiseltä Himalajalta: kuivalla maalla selviytyvä käärmeenpääkala, nenätön, sateella aivasteleva apina ja vampyyrihampainen Dracula-kala. Alueelta löytyi vuosittain jopa yli 34 uutta lajia.

Itäinen Himalaja on yksi maapallon lajirikkaimpia alueita. Ilmastonmuutoksen lisäksi alueen herkkää luontoa uhkaavat kestämätön vesivoimarakentaminen, kaivosteollisuus ja metsien hupeneminen. Himalajan metsien ja jokien säilyttäminen on elintärkeää lajien lisäksi myös paikallisille, sillä valtavan alueen asukkaat ovat riippuvaisia hyvinvoivasta ympäristöstä. Olemme tukeneet paikallisten ihmisten hallinnoimien kylämetsien perustamista ja edistäneet kestävää vesivoimaa. Työmme on osa Nepalin, Bhutanin ja Intian suurta tavoitetta suojella 15 miljoonaa hehtaaria metsää. Tästä tavoitteesta on saavutettu nyt hieman alle puolet.

Lue, mitkä uusista lajeista on nimetty suomalaistutkijoiden mukaan. 

Richard Barrett / WWF-UK
© Richard Barrett / WWF-UK
Mihin tarinaan sinä haluat kuulua?
Vielä on paljon saavutettavaa yhdessä.

Jaa tämä sivu: