© Teemu Tretjakov / Shutterstock
METSÄNHOITO-OPAS
Päivitetty

Mikä metsäluonnolla on hätänä?

Suomessa ei ole metsäkatoa ja metsät kasvavat vuosittain enemmän kuin niitä hakataan. Voimakkaat hakkuut ja laajamittaiset ojitukset ovat lisänneet metsien kasvua, mutta samalla ne ovat heikentäneet metsäluonnon tilaa. Puuta siis riittää, mutta luonto kärsii.

Metsäluonnon monimuotoisuus on heikentynyt vakavasti laajamittaisen metsätalouden seurauksena. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elämän koko kirjoa: lajien geneettistä perimää, lajien runsautta sekä elinympäristöjen moninaisuutta.

Yli kolmannes kaikista uhanalaisista lajeistamme elää ensisijaisesti metsissä. Metsiemme lajeista 814 on uhanalaisia, ja ne ovat häviämisvaarassa suomalaisesta luonnosta. Lähes yhtä suuri joukko, 776 lajia, on luokiteltu silmälläpidettäviksi. Ne ovat vaarassa uhanalaistua tulevaisuudessa, jos niiden elinympäristöjen väheneminen ja heikkeneminen jatkuu.

Esimerkiksi aiemmin yleinen metsälintumme, hömötiainen, on vähentynyt 40 prosenttia 2000-luvulla. Tämän vuoksi se luokiteltiin 2016 julkaistussa uhanalaisuusarviossa uhanalaiseksi. Toinen esimerkki voimakkaan metsätalouden aiheuttamasta valtavasta ekologisesta muutoksesta on mustikan tarina: mustikkaa on nyt puolet vähemmän kuin 1950-luvulla.

Mistä tämä johtuu?

Intensiivisen metsätalouden toimet ovat johtaneet metsälajien uhanalaistumiseen Suomessa. Ne ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy yhteensä 606 lajille, eli 74 prosentille kaikista uhanalaisista metsälajeista.

Laajamittainen metsätalous on johtanut luonnontilaisen kaltaisten metsien ja lahopuun vähenemiseen. Vanhojen metsien osuus on nyt puolet vähemmän kuin mitä se oli vielä 1950-luvulla. Samana aikana lehtipuuvaltaisten metsien määrä on puolittunut Etelä-Suomessa männyn ja kuusen viljelyn lisääntyessä. Lahopuu, vanhat metsät ja järeä puusto on vähentynyt. Metsät ovat siis yksipuolistuneet ja nuorentuneet.

Ikääntyneitä puita on nykyisin äärimmäisen vähän verrattuna tilanteeseen, johon eliöstö on aikojen saatossa sopeutunut. Talousmetsissä kuolleen puun määrä on alle viisi prosenttia luontaisesta lahopuun määrästä. Tämä on syy satojen metsälajien uhanalaistumiselle. Kaikista metsälajeista lähes joka neljäs on lahopuusta riippuvaisia, uhanalaisista metsälajeista joka kolmas.

Vanhat puut ovat olennainen osa rikasta ja elinvoimaista metsäluontoa. Vanhetessaan puiden ominaisuudet muuttuvat ja niiden arvo toisten lajien elinympäristönä kasvaa. Monet lajit ovat riippuvaisia vanhoista puista: kolopesijät, sammaleet, jäkälät, sienet ja hyönteiset ovat ehtineet löytää ja asuttaa ne, sillä puut ovat seisoneet paikoillaan hyvin pitkän aikaa.

Tutustu WWF:n Metsänhoito-oppaaseen.
Lue metsäluontomme tilasta lisää WWF-lehden 2/2016 jutusta.

WWF:n Metsänhoito-opas on tehty yhteistyössä kestävän metsätalouden asiantuntijaorganisaatio Tapion kanssa Suomen Kulttuurirahaston tuella.