© Teemu Tretjakov / Shutterstock
METSÄNHOITO-OPAS
Päivitetty

Sekametsä

Sekametsät ovat metsiä, joissa yhtä hallitsevaa puulajia – yleensä mäntyä, kuusta tai koivua – on vähemmän kuin kolme neljännestä. Tällaisia sekametsiä on vain 14 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta. Luontaisesti sekametsiä olisi huomattavasti enemmän.

Suomessa kasvaa luontaisesti 31 puulajia. Näistä 4 on havupuita ja loput 27 lehtipuita. Metsätaloudessa kuitenkin suositaan havupuita: yli 95 prosenttia hakatuista metsistä uudistetaan männylle tai kuuselle. Etelä-Suomen lehtipuuvaltaisten metsien pinta-ala onkin puolittunut 1950-luvulta näihin päiviin.

Ilmaston lämmetessä ja olosuhteiden muuttuessa sekametsien kasvatuksesta tulee yhä tärkeämpi keino metsätalouden riskien hallintaan, koska tulevaisuuden kasvuolosuhteisiin liittyy suurta epävarmuutta. Metsätaloudessa suosimamme kuusi on altis lisääntyvälle kuivuudelle, tuulisuudelle ja hyönteistuhoille. Lehtipuut ovat parempi valinta sekä ilmastonmuutoksen torjunnan että siihen sopeutumisen kannalta. 

Myytti:

Raidat, haavat, lepät ja pihlajat ovat roskapuita. Ne on raivattava pois taimikoista ja nuorista metsistä.

Todellisuus:

Roskapuita ei ole olemassakaan. Kaikilla puulajeilla elää suuri joukko niistä riippuvaisia ja ihmisellekin hyödyllisiä lajeja. Usean puulajin sekametsät ovat luonnoltaan rikkaampia, tuottavat monipuolisempia hyötyjä ja kestävät tuhoja paremmin kuin yhden tai kahden puulajin metsät.

WWF:n Metsänhoito-opas on tehty yhteistyössä kestävän metsätalouden asiantuntijaorganisaatio Tapion kanssa Suomen Kulttuurirahaston tuella.