Vanhat puut

WWF:n Metsänhoito-opas

Vanhat puut ovat olennainen osa rikasta ja elinvoimaista metsäluontoa. Vanhetessaan puiden ominaisuudet muuttuvat ja niiden arvo toisten lajien elinympäristönä kasvaa.

Monet lajit ovat riippuvaisia vanhoista puista: kolopesijät, sammalet, jäkälät, sienet ja hyönteiset ovat ehtineet löytää ja asuttaa ne, sillä puut ovat seisseet paikoillaan hyvin pitkän aikaa.

Puuvanhuksien tragedia on, että niiden kaataminen on nopeaa, mutta uusien puiden kasvattaminen tilalle on erittäin hidasta. Esimerkiksi vanhaa mäntyä, eli aihkia, joutuu kasvattamaan satoja vuosia. Ikääntyneitä puita on nykyisin äärimmäisen vähän verrattuna tilanteeseen, johon eliöstö on aikojen saatossa sopeutunut.

Myytti

Vanhat puut pitää korjata pois ennen kuin ne kuolevat.

Todellisuus

Osa metsälajeista löytää ruoan ja suojan ainoastaan vanhoista puista. Vaikka 60–100-vuotiaita puita pidetään metsätalouden näkökulmasta hakkuukypsinä, ne ovat vasta luontaisen elinkaarensa puolivälissä. Männyt voivat elää 300–500-vuotiaiksi, Lapissa jopa 800-vuotiaiksi. Kuuset voivat elää 200–400-vuotiaiksi ja koivut, raidat ja haavat 150–200-vuotiaiksi.

Mitä sinä metsänomistajana voit tehdä?

  • Säästä vanhat puut metsissä ja kulttuuriympäristöissä

    Jätä säästöpuita ikääntymään. Säästä järeitä, suurilatvuksisia, paksukaarnaisia, haaraisia ja vahvaoksaisia puita, jotka ovat läpimitaltaan yli 20 cm ja joilla on edellytykset kasvaa vanhoiksi puiksi. On vain hyvä, jos niissä on koloja, vaurioita, lahoja kohtia sekä irti repeytyneitä tai kuolleita järeitä oksia tai haaroja. Taloudellisesti vähäarvoisten puulajien järeät yksilöt soveltuvat erityisen hyvin säästettäviksi. Näin turvaat puuvanhusten jatkuvuuden.

  • Jätä säästöpuut ensisijaisesti ryhmiin

    Näin niiden säästäminen on jatkossa helpompaa.

  • Ilmoita metsäammattilaiselle montako prosenttia metsässäsi kasvavista varttuneista puista jätetään säästöpuiksi

    Tutkimukseen perustuva suositus on säästää 5‒10 prosenttia puustosta, joka tarkoittaa Etelä-Suomessa noin 15‒30 kuutiota hehtaareilla. Jo ensiharvennuksesta lähtien kannattaa ohjeistaa jättämään säästöpuiksi soveltuvia puuyksilöitä, jottei niitä poisteta harvennushakkuissa.

  • Edellytä, että aiemmissa hakkuissa säästetyt puut säästetään kaikissa harvennus- ja päätehakkuissa

    Edellytä, että niiden säästäminen kirjataan työmaaohjeeseen. Voit halutessasi merkitä säästöpuut ennen hakkuuta sinisellä kuitunauhalla tai maalimerkinnällä.

  • Ripusta metsääsi linnunpönttöjä, jollei siellä ole vielä kolopuita

    Näin autat pöllöjä ja muita kolopesijälintuja asunnonhankinnassa. Eniten on tarvetta pöntöille, joissa on suuri lentoaukko.

Miten luonto ja sinä hyödytte?

Luonto

Paksu, uurteinen kaarna tarjoaa piilopaikkoja hyönteisille. Esimerkik­si puukiipijä on erikoistunut hakemaan ravintonsa näistä kaarnan rakosista. Myös tiaiset käyttävät uurteista kaarnaa hyönteisten etsimiseen ja ravinnon varastoimiseen.

Syvään uurtunut kaarna tarjoaa hyviä kasvualustoja sammalille ja jäkälille. Erityisesti vanhoilla haavoilla, raidoilla, pihlajilla ja jalopuilla on rikas päällysvieraslajisto, koska niiden kuori ei ole yhtä hapan kuin havupuilla ja koivuilla.

Vanhojen ja järeiden puiden kolot ja onkalot ovat elintärkeitä suurille kolopesijöille. Koloista ja onkaloista hyötyvät muun muassa palokärki, lehtopöllö, viirupöllö ja näätä. Tikat hakkaavat pesäkolonsa lahon pehmittämään puuhun, ja tikoilta vapautuneita koloja asuttavat muut kolopesijät, kuten kottarainen, leppälintu, liito-orava ja lepakot.

Onttojen lehtipuiden, kuten haapojen, lehmusten, tammien ja vaahteroiden, onkaloissa elää myös uhanalaisia hyönteislajeja, kuten ontonpimikkä ja ontonmantukuntikas.

Käävät ja muut sienet ovat yleisiä puuvanhuksilla. Monet sienet pärjäävät vain yhdellä puulajilla, kuten vanhojen koivujen rungoilla kasvava pakurikääpä.

Sinä

Kolopuut ovat hyödyllisiä metsäsi terveyden kannalta. Niissä pesivät hyönteissyöjälinnut syövät tuhohyönteisten toukkia ja pöllöt pyydystävät myyriä taimikoistasi.

Vanhat puut ovat kauniita, mielenkiintoisia ja arvokkaita. Ne ovat yksilöllisiä, ajan ja luonnonvoimien muovaamia elämän jatkumisen, sitkeyden ja selviämisen symboleja. Niissä pelkistyy metsän syvä jatkuvuus ja ylisukupolvisuus.

Vanhat puut tuottavat kuollessaan lahopuuta metsään. Tietoa lahopuun hyödyistä löydät seuraavalta aukeamalta.

Metsänhoito-oppaan muut osiot