Naali
Naali eli napakettu elää arktisilla seuduilla kautta pohjoisen pallonpuoliskon. Vaikka naali ei ole häviämässä koko maailmasta, on laji ollut Suomessa ja koko Fennoskandiassa jo pitkään ahdingossa. Tavoitteenamme on palauttaa naali pysyvästi Suomen luontoon. Vuonna 2022 naalin paluu alkoi näyttää lupaavalta, kun Enontekiön tunturialueella havaittiin onnistunut naalin pesintä. Vuonna 2023 pesintöjä havaittiin jo neljä.
Tietoa naalista
Naali on pieni koiraeläin, jota tavataan Suomessa vain pohjoisimmilla tunturialueilla. Naali oli Suomessa 1800-luvulla kohtalaisen runsaslukuinen, mutta metsästys hävitti sen lähes kokonaan maastamme 1900-luvun alkuun mennessä. Lajin kohtaloksi oli koitua sen upea ja lämmin turkki: valkoinen tai ruskeanharmaa karvapeite on paksu ja pitää naalin lämpimänä jopa 40 asteen pakkasella – ei siis ihme, että ihmisetkin himoitsivat sitä.
Tiesitkö, että...
Naali on Suomen uhanalaisin nisäkäs.
Vaikka naali rauhoitettiin Suomessa vuonna 1940 ja muissa Pohjoismaissa tätäkin aiemmin, ei kanta enää elpynyt entiselleen. Viime vuosina yksilömäärät monilla Ruotsin ja Norjan tunturialueilla ovat kuitenkin kasvaneet ilahduttavasti suojelutoimien ansiosta. Naapurimaissamme arvioidaan elävän tällä hetkellä hieman yli 450 aikuista naalia.
Positiivinen kehitys Ruotsissa ja Norjassa on alkanut näkyä myös Suomessa. Vuonna 2022 saimme iloisia uutisia, kun naali pesi Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 poikuehavainnon. Pesintää osattiin odottaa, sillä Metsähallituksen ja WWF:n ylläpitämillä naalin ruokinta-asemilla oli viime vuosina tehty aiempaa enemmän naalihavaintoja. Vuonna 2023 onnistuneita pesintöjä oli jo neljä, joista kolme Enontekiöllä ja yksi Utsjoella. Pentuja syntyi yhteensä ainakin 25.
Fennoskandian lisäksi naali elää Venäjällä, Grönlannissa, Islannissa, Kanadassa ja Alaskassa.
Naalilla on tapana suosia pesinnässään esi-isiensä kaivamia vanhoja luolastoja. Niitä on löydetty Suomesta satoja. Se voi myös pesiä louhikoihin.
Voit oppia lisää naalin ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa. Hyvin kattavan tietopaketin naalista löydät pohjoismaisen naalinsuojeluyhteistyön hankkeen esitteestä!
Naali synnyttää poikaset toukokuun loppupuolella. Naali voi saada kerralla jopa 18 poikasta, mutta heikkoina myyrävuosina se ei lisäänny lainkaan.
Naali on valikoiva peto ja syö lähinnä pikkunisäkkäitä eli myyriä ja sopuleita. Se on sopeutunut voimakkaasti vaihteleviin myyrä- ja sopulikantoihin.
Maapallon pohjoisilla alueilla lajit ovat sopeutuneet ainutlaatuisella tavalla kylmiin ja ankariin olosuhteisiin. Naalilla on paksun turkin lisäksi pienet korvat, jotta se ei palelluttaisi niitä helposti.
Naalin uhat
Kettu on levittäytynyt yhä voimakkaammin tunturialueille viime vuosikymmeninä, ja samaan aikaan Suomen naalikanta romahti 1980- ja 1990-luvuilla. Kettu syö samankaltaista ravintoa kuin naali, eikä naalilla ole asiaa ketun kertaalleen valtaamille alueille. Kettu pystyy myös tappamaan naalin poikasia ja jopa aikuisia naaleja. Ketun esiintymisalueen laajentumiseen on luultavasti monia syitä, jotka liittyvät paitsi ilmastoon myös ihmisen toimintaan.
Syynä naalin ahdinkoon pidetään myös muutoksia myyrä- ja sopulikantojen vaihtelussa. Aiemmin säännönmukaiset myyrien sykliset kannanvaihtelut eli myyräsyklit katosivat 1900-luvun lopulla pitkäksi aikaan, ja naaleille oli tarjolla pelkkiä laihoja vuosia. 2010-luvulta alkaen myyräsyklit vaikuttavat palanneen, mutta toistaiseksi ei voida arvioida, kuinka pysyvästä ilmiöstä on kysymys.
Suurpetojen laillinen ja laiton metsästys Lapissa on ongelma naalin kannalta, sillä naali käyttäisi petojen kaatamat haaskat mielellään hyväkseen. Lisäksi susi voisi pitää naalia uhkaavaa kettukantaa aisoissa, jos sen annettaisiin elää Lapissa.
Mitä WWF tekee naalin suojelemiseksi?
Naali on Suomen uhanalaisin nisäkäs. Tavoitteenamme on suojella naalia ja palauttaa se pysyvästi Suomen luontoon.
-
Rahoitamme ruokinta-automaatteja ja riistakameroita
Metsähallituksen ylläpitämien kameroiden avulla naalin esiintymisestä saadaan arvokasta lisätietoa. Lue lisää naalityöryhmän toimista Pohjois-Lapissa.
-
Osallistumme vapaaehtoisten koulutukseen
Koulutusten avulla naalin mahdollisten pesäpaikkojen inventointiin saadaan lisäapua.
-
Työskentelemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Lue lisää ilmastonmuutoksesta ja työstämme sen hillitsemiseksi.
-
Viestimme ja julkaisemme tietoa naalista
Syksyllä 2016 julkaisimme raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen arktiseen eläinlajistoon.
Haluatko auttaa naalia?
Auta naalia kummina
Naali on vihdoin pesinyt Suomessa yli 25 vuoden tauon jälkeen. Pitkäjänteisen suojelutyön tulokset alkavat näkyä, ja nyt laji tarvitsee kaiken avun palatakseen takaisin Suomeen. Lumi-kummina olet muun muassa rahoittamassa naalien ruokinta-automaatteja Lapissa.
Auta naalia kummina
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.