Tietoa lajista
Bonobon DNA on lähes identtinen ihmisen DNA:n kanssa - jaamme peräti 98,7 prosenttia perimästämme. Vaikka lajista käytetään nimitystä kääpiösimpanssi, se ei eroa kooltaan paljoa simpanssista. Bonobo on kuitenkin rakenteeltaan sirompi. Bonobon erottaa simpanssista myös mustasta naamasta ja punaisista huulista. Opi lisää bonobojen ravinnosta ja lisääntymisestä alla olevasta kuvagalleriasta.
Bonobot ovat erittäin sosiaalisia. Ne elävät isoissa, jopa sadan yksilön ryhmissä. Ryhmä koostuu yleensä yhden naaraan ja tämän puolison jälkeläisistä.
Naaraiden johtamat bonobojen ryhmät ovat melko rauhanomaisia. Bonobojen avoin seksuaalisuus vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vähentää konflikteja. Ne voivat kuitenkin ajautua rajuihinkin tappeluihin toisten bonoboryhmien kanssa.
Arviot bonobojen määrästä vaihtelevat paljon: 30 000 ja 50 000 yksilön välillä. Luotettavaa arviota kannan koosta ei ole saatavilla. Alueen levottomuuksien vuoksi tutkimuksia ei ole tehty pitkiin aikoihin.
Laji elää ainoastaan Kongon demokraattisen tasavallan keskiosien sademetsissä. Uusimmat tutkimukset bonobokantojen koosta perustuvat Salangan kansallispuistossa tehtyihin laskelmiin. Salangan kansallispuisto on bonobojen laajin, rauhoitettu elinalue, joten on syytä olettaa, että muualla Kongossa bonobojen tilanne on vielä huonompi.
Bonobon tyypillisiä mittoja ovat:
- pituus: 115 cm ja
- paino: uros 45 kg, naaras 33 kg.
Uhat
Bonobon elinalueella väkiluku kasvaa jatkuvasti. Metsähakkuut ja maatalous tuhoavat lajille sopivaa elinympäristöä. Etenkin suojelualueiden ulkopuolella elävien bonobojen elintila on uhattuna.
Paikalliset asukkaat käyttävät villieläimiä pääasiallisena proteiinin lähteenään. Bonoboja metsästetään myös myytäviksi sekä tapetaan perinteisen lääketieteen ja taikauskon tarpeisiin. Esimerkiksi bonobon tiettyjen ruumiinosien uskotaan antavan voimaa ja parantavan seksuaalisia kykyjä.
Levottomuudet ja köyhyys bonobon elinalueiden liepeillä lisäävät lajiin kohdistuvia uhkia. Pienen yksilömääränsä, hajanaisten populaatioidensa sekä alhaisen syntyvyytensä takia laji on erityisen herkkä ulkoisille uhille.
Mitä WWF tekee
Suojelemme bonoboja monin keinoin, kuten:
- johdamme laajaa bonobojen suojeluhanketta Salangan kansallispuiston pohjoisosassa: esim. kouluttamme ja varustamme puistonvartijoita sekä salametsästystä torjuvia joukkoja
- tuemme tutkimustyötä bonobokannan koosta ja
- suojelemme bonobojen elinympäristöä, sademetsiä.
Lue lisää työstämme Afrikan ihmisapinoiden suojelemiseksi.