Saimaa ringed seal © WWF
Päivitetty

Usein kysyttyä WWF:n Norppalivestä ja saimaannorpasta

Avaa WWF:n Norppalive 

Kenen kanssa WWF on toteuttanut Norppaliven?

WWF on toteuttanut Norppaliven yhdessä luontokuvaaja Juha Taskisen, Itä-Suomen yliopiston norppatutkijoiden, Live Eyen, Pukki Visualsin ja Franticin kanssa. Lisäksi kiitämme Metsähallituksen luontopalveluita ja Etelä-Savon ELY-keskusta yhteistyöstä.

Miten voin osallistua WWF:n Norppaliveen?

Voit osallistua Norppaliveen katsomalla, jakamalla, peukuttamalla – tai sitten vain yksinkertaisesti nauttimalla. Jos jaat Norppaliveä sosiaalisessa mediassa, käytä hashtagia #Norppalive. Levitetään yhdessä tietoa upeasta saimaannorpasta!

Miksi kamera ei kuvaa viime vuoden kiveä?

Emme voineet asentaa kameraa kuvaamaan täsmälleen samaa kiveä, sillä vesi on Saimaalla matalalla. Norpat eivät pääse nousemaan viime vuoden kivelle. Kamera sijaitsee kuitenkin lähellä viime vuoden livekiveä. Norpat ovat melko paikkauskollisia, joten toivomme Pullervon ja Siirin nousevan kameran eteen köllöttelemään tänäkin keväänä.

Minkä takia WWF välittää livekuvaa saimaannorpasta?

Hankkeen tavoitteena on levittää tietoa saimaannorpan elintavoista ja sen kohtaamista uhkista. Samalla pyritään edistämään norpan suojelun yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ja innostamaan ihmisiä osallistumaan suojelutoimiin. Toivomme norpan tulevan tutummaksi ihmisille, jolloin he saattaisivat olla halukkaampia luopumaan vapaaehtoisesti verkkokalastuksesta Saimaalla. Verkkokalastus on norpan isoimpia uhkia. Kuvaushankkeella voidaan edistää myös opetusta, tutkimusta ja valistusta.

Miksi tietoa norpasta on tarpeen edistää?

Uskomme, että tieto saimaannorpasta, sen elintavoista, ainutlaatuisuudesta ja uhanalaisuuden syistä edistää ymmärrystä sen suojelun tarpeesta. Lisäksi uskomme, että on tärkeää tarjota kelle hyvänsä mahdollisuus saada omakohtainen kokemus saimaannorpasta. Tällöin joidenkin ihmisten asenne tätä erittäin uhanalaista lajia kohtaan voi muuttua suopeammaksi.

Mitä Norppalive saavutti vuonna 2016?

Norppaliveä katsottiin yli kaksi miljoonaa kertaa. Siitä kasvoi somessa suomalaisia yhdistävä ilmiö. Norppalive herätti kansan yhteisen tahdon pitää norppien vähälukuinen suku hengissä. Iso joukko ihmisiä allekirjoitti WWF:n sivuilla sitoumuksen lopettaa norpalle vaarallinen verkkokalastaminen Saimaalla (sitoumuksissa 188 prosentin kasvu).

Miten WWF takaa, että norppa näkyy kuvassa?

Emme voi taata, että norppa näkyy kuvassa. Kamera on kuitenkin asennettu paikkaan, jossa norppa on nähty usein. Maltti on – tässäkin tapauksessa – valttia.

Kerätäänkö Norppalivellä rahaa?

ELY-keskukselta saatu kuvauslupa on rajoitettu sellaisen materiaalin tuottamiseen, jolla edistetään saimaannorpan suojelua palvelevaa tutkimusta, opetusta ja valistusta tai hankitaan varoja saimaannorpan suojeluun. WWF sai vuonna 2016 noin 140 prosenttia normaalia enemmän tukijoita, vaikka varainkeruu ei ole projektin tavoitteena. Saimaannorppa kiittää, sillä varat käytetään sen suojeluun.

Häiritseekö kuvaaminen saimaannorppia?

Norpat eivät häiriinny kameroista. Tämä nähtiin vuonna 2016. Asia on myös todettu Itä-Suomen yliopiston vuosia kestäneissä tutkimuksissa, joissa on käytetty apuna riistakameroita, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin livekuvaa välittävä kamera. Myös kameroiden asentaminen ja huoltokäynnit tehdään niin, ettei norpille aiheudu häiriötä. Kuvaamisessa käytettävät laitteet ja välineet on asennettu paikalleen siten, etteivät ne houkuttele ulkopuolisia henkilöitä norpan makuupaikkojen läheisyyteen. Kameran kuvauskulma rajataan siten, etteivät paikat ole tunnistettavissa. Itä-Suomen yliopiston tutkijat auttavat parhaan kuvauspaikan valinnassa. Samalla paikalla on myös tutkijoiden oma riistakamera. Kameran asettamiseen on myös maanomistajan lupa.

Miksi livekuvaa lähetetään juuri nyt?

Saimaannorpat nousevat keväällä rantakiville vaihtamaan karvansa. Tällöin norpat, jotka muuten viettävät suurimman osan ajastaan vedessä, ovat myös kuvattavissa. Karvanvaihdon jälkeen ne nousevat kuivalle maalle huomattavasti harvemmin.

Miksi WWF lähettää livekuvaa vain toukokuun ajan?

Saimaannorpat nousevat keväällä rantakiville vaihtamaan karvansa. Tällöin norpat, jotka muuten viettävät suurimman osan ajastaan vedessä, ovat myös kuvattavissa. Karvanvaihdon jälkeen ne nousevat kuivalle maalle huomattavasti harvemmin ja lähinnä öiseen aikaan. Myös Ely-keskukselta kuvaukseen saatu lupa rajoittaa aikaa, jolloin kamera voi olla maastossa.

Miksi lähetys ei näy laitteellani?

WWF siirtyi äskettäin käyttämään suojattua liikennettä nettipalvelussaan. Suojaus aiheuttaa joillakin laitteilla ongelmia live-videon esittämisessä. Jos et näe videota, toimi näin: Klikkaa videon yläpuolella olevaa Etkö näe videota? -linkkiä. Sisältö ladataan vaihtoehtoisesta lähteestä norppalive.wwf.fi. Jos kuva ei edelleenkään lataudu, kannattaa kokeilla Chrome-selainta, joka yleensä toimii laitteen vakioselainta luotettavammin.

Jos live-videon sijalla latautuu "lumisadetta", laitteesi ei saa jostain syystä streamista kiinni. Kokeile ladata sivu uudelleen. 

Valitettavasti kuva ei toimi viime vuoden tapaan osalla Windows-puhelimia. Jos video ei aukea, voit koeta tätä vaihtoehtoista streamia.

Missä kamera tarkalleen on?

Emme voi paljastaa kameran sijaintia, jotta norppien turhalta häirinnältä vältytään.

Mitä jos kameran paikka paljastuu?

Jos Norppaliven kameran sijainti tulee julki, WWF joutuu mahdollisesti lopettamaan lähetyksen ennen aikojaan. Harkinta tehdään tapauskohtaisesti.

Onko WWF huomioinut ihmisten yksityisyyden suojan?

On. Kamera on naamioitu niin, ettei se häiritse saimaannorppaa, mutta lähistölle eksyvä ihminen huomaa sen. Kameran vieressä myös ilmoitetaan kuvauksesta.

Voinko julkaista Norppaliven videostreamin omilla/yritykseni sivuilla?

Et. Streamia ei saa sisällyttää muille sivuille tai sosiaaliseen mediaan.

Voinko näyttää Norppaliveä televisioruudulla/infonäytöllä?

Jos näytössä on nettiyhteys ja selain, voit helposti avata playerin kokoruudun tilaan. Voit myös kokeillä tätä infonäytöille räätälöityä versiota. Viime vuonna Norppalive pyöri infonäytöillä esimerkiksi monissa toimistoissa. Voit myös kokeilla tätä

Voinko käyttää Norppaliveä omassa tapahtumassani?

Voit. Kerro tapahtumasta meillekin käyttämällä hashtagia #Norppalive.

Miksi saimaannorppaa pitää suojella?

Saimaannorppia elää vain Suomessa. Jos norppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Siksi meille suomalaisille onkin kunnia-asia pelastaa norppa sukupuutolta.

Kuinka paljon saimaannorppia on?

Metsähallituksen asiantuntija-arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on nyt noin 360 yksilöä. Kannalla tarkoitetaan talvehtinutta yksilömäärää ennen helmi-maaliskuussa syntyneitä poikasia. Metsähallituksen vuosittain tekemä arvio on ainoa kattava, maastoinventointiin perustuva ja tieteelliseltä pohjalta tehtävä kannan arvio.

Mitkä ovat saimaannorpan suurimmat uhat?

Norppa metsästettiin liki sukupuuttoon 1900-luvulla, ja nykyään sen suurimmat uhat ovat ihmisten harjoittama verkkokalastus ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Tästä huolimatta sinnikäs suojelutyö on tuottanut tulosta ja norppakanta on kasvanut Saimaalla viime vuosikymmeninä.

Mitä WWF tekee norpan suojelemiseksi?

Olemme suojelleet saimaannorppaa aktiivisesti vuodesta 1979. Tuotamme tietoa, toimimme kentällä, vaikutamme päätöksentekoon, toimimme yritysten kanssa ja teemme ympäristökasvatusta. Suojelun ansiosta norppakanta on säilynyt ja kasvanut Saimaalla. Norppa tarvitsee kuitenkin suojelua vielä pitkään. Lue lisää työstämme.

Mitä minä voin tehdä?

Hyviä keinoja tulla mukaan saimaannorpan suojeluun löytyy Norppaliven sivun alaosasta. Pääset siihen tästä.

Eikö saimaannorppia voisi siirtää pohjoisemmaksi turvaan ilmastonmuutokselta?

Siirtoistutusta on kokeiltu 1980-luvulla tutkimusmielessä erääseen Saimaan vesistöstä erilliseen lampeen, mutta yritys epäonnistui. Isoimpana syynä siihen, miksi istutuksia toisiin vesistöihin ei tällä hetkellä edes harkita on se, että Saimaankin kanta on edelleen aivan liian pieni. Jotta siirtoistutus johonkin toiseen vesistöön voisi edes teoriassa onnistua, olisi uusi istutettava kanta perustettava geneettisistä syistä vähintään useista kymmenistä yksilöistä, eikä sellaista määrää saimaannorppia ole mistään "otettavissa". Sen sijaan siirrot Saimaan sisällä voivat joissain tapauksissa tulla kyseeseen, koska kanta on reuna-alueilla hajanainen ja yksilöt eivät välttämättä löydä lisääntymiskumppania. Tällainen kokeilu on myös tehty kerran ja se oli onnistunut.

Voiko saimaannorpalle tehdä keinopesiä?

Keinopesien kehittely on jo alkanut. Järjestimme vuonna 2014 suunnittelukilpailun pesistä. Nyt ideoita testataan ja jatkokehitetään. Tämäkin kehittely vaatii pitkäjänteistä työtä ja rahoitusta tutkijoille. Tuemme jatkuvasti Itä-Suomen yliopiston norppatutkimusta. Samaan aikaan, talvien lämpenemisen muodostaman uhan voimistuessa, on tehtävä kaikki voitava norpan suojelemiseksi muilla rintamilla, ja sitä työtä teemme jatkuvasti. Erityisen tärkeää on vähentää kalanpyydyksien aiheuttamaa kuolleisuutta.

Milloin poikanen on valmis jättämään pesän?

Norppanaaras synnyttää alkukeväällä poikasen eli kuutin lumikinokseen kaivamaansa pesään. Pesä tarjoaa kuutille tärkeää suojaa sen elämän ensimmäisten kuukausien aikana. Keväällä lumet sulavat ja pesä romahtaa lopulta – milloin, se riippuu sääoloista. Pesä tarjoaa ilman kattoakin sen verran suojaa, että poikanen saattaa jäädä sinne makoilemaan. Jos pesä on sulanut kokonaan, emo imettää kuuttia avojäällä.  Kun poikanen on reilun parin kuukauden ikäinen, emo vieroittaa sen itsestään.

Minkä kokoinen norppa on?

Aikuinen saimaannorppa on noin 130–145 cm pitkä ja painaa 50–90 kg.

Miten vanhaksi norppa elää?

Saimaannorppa voi elää jopa 30-vuotiaaksi.

Mitä norppa syö?

Saimaannorpan ravinto koostuu pääasiassa parvissa liikkuvasta pikkukalasta, kuten muikusta.

Kuinka nopea uimari saimaannorppa on?

Norppa ui keskimäärin noin 1-2 m/s nopeudella, mikä on lähes sama kuin ihmisen maksimaaliset suoritukset lyhyillä matkoilla. Miesuimareiden saavuttama maksimaalinen uintinopeus voi olla runsaat 2 m/s ja naisilla hieman alempi. Norppa vain jaksaa kauhoa huomattavasti pidempään – lähes ympärivuorokautisesti, jos on tarpeen. 

Miten norppa nukkuu?

On vaikeaa määrittää sitä, kuinka monta tuntia norppa nukkuu. Norppa viettää noin 80 prosenttia ajastaan veden alla sen jälkeen, kun karvanvaihto on ohitse. Osa nukkumisesta tapahtuu vedessä niin sanottujen unisukellusten aikana. Ne ovat usein aamuyöntunteihin sijoittuvia erityisen pitkäkestoisia sukelluksia, jolloin norppien aineenvaihdunta hidastuu mahdollistaen esimerkiksi 12 minuutin unet kerrallaan. Torkkujen välillä norppa nousee pintaa hengittelemään vajotakseen taas syvyyksiin uneen. Erityisesti jos sataa ja on kurja keli, norppa nukkuu mieluummin sukelluksissa kuin sateessa kivellä. Muina vuodenaikoina kuin keväällä norppa torkkuu kivellä pääosin yöaikaan. Talvella norppa nukkuu lumipesässä.

Kuinka pitkään norppa voi sukeltaa?

Norppa viettää ajastaan veden alla jopa 80 prosenttia ajastaan. Se tekee matkaa sukelluksissa ja harrastaa pintauintia yleensä vain tarkkaillessaan jotain tai siirtyessään rannalle makuulle. Norpan hyvän sukelluskapasiteetin mahdollistavat veren ja lihasten hyvät happivarannot ja näiden varantojen säästeliäs ja tehokas käyttö. Norpalla on korkea hemoglobiiniarvo, joka on yli 250 g/l. Kaikista pisimmät sukellusajat (yli 20 minuuttia) on mitattu unisukelluksista.

Miten norppa suunnistaa?

Hämärissä vesissä suuntimisessa norppaa auttaa pimeään ja veteen sopeutunut näkö- ja viiksikarva-aisti.

Avaa WWF:n Norppalive