© Meeri Koutaniemi / WWF

Meeri Koutaniemi: Silminnäkijät

WWF Suomen ja Meeri Koutaniemen valokuvanäyttely Silminnäkijät - Tarinoita ihmisen ja luonnon kohtaamisesta Itä-Himalajalla kertoo Bhutanista, jossa osa ihmisistä asuu kansallispuistoissa villieläinten ympäröimänä. Kuvien ihmiset kertovat tarinoita yhteiselosta, johon liittyy arvokkaita luontokokemuksia, mutta myös konflikteja.


In English      På svenska

Sangay Penjor Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

”Täällä on paljon villieläimiä: karhuja, hirviä ja lintuja. Olen myös nähnyt tiikerien tassunjälkiä ja raapimisjälkiä”, kertoo metsänvartija Sangay Penjor.

Penjor työskentelee kansallispuistossa itäisellä Himalajalla sijaitsevassa Bhutanissa. Bhutanissa ihmiset elävät rinnan villieläinten kanssa ja päivittäinen yhteiselo luo kohtaamisia ja konflikteja. WWF kehittää bhutanilaisten kanssa keinoja ehkäistä ihmisten ja villieläinten välille syntyviä ongelmia esimerkiksi petokorvausrahastojen avulla. Samalla torjumme yhdessä alueen uhanalaisiin eläimiin kohdistuvaa salametsästystä.

Kesang Tenzin Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

”Olen nähnyt monia salametsästäjien asettamia ansoja. Etenkin vuonna 2012 alueella salametsästettiin paljon myskikauriita, tiikereitä ja lumileopardeja. Sen jälkeen salametsästys on vähentynyt, koska WWF:n lisääntyneen tuen avulla partiointia ja valvontaa on pystytty kasvattamaan”, kertoo metsänvartija Kesang Tenzin.

Valokuvaaja Meeri Koutaniemi kuvasi Tenzinin Wangchuk Centennial Park -kansallispuistossa Bhutanissa. Puistossa tutkitaan uhanalaisten eläinten määrää ja esiintymistä itäisen Himalajan alueella. Tutkimuksen avulla suojelua voidaan kohdentaa nykyistä tehokkaammin.

Ratna Bdr. Mongar Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

”Olen nähnyt luonnossa lumileopardin, se oli korkealla vuoristossa eräänä keväänä. Molemmat pelästyimme. Luulen, että se vaani saalista, koska se oli liikkumatta. Kului vain silmänräpäys ja se oli jo poissa. En nähnyt sitä enää”, sanoo metsänvartija Ratna Bdr. Mongar.

Metsänvartija Mongar kertoo myös, että ympäristö ja sääolot ovat muuttuneet Himalajalla. Muun muassa puuraja on noussut, mikä kaventaa erittäin uhanalaisen lumileopardien elintilaa. WWF Suomi kehittää yhdessä WWF Bhutanin kanssa tapoja sopeutua ilmastonmuutokseen sekä tarjoaa kestäviä elinkeinoja, jotta alueen luonnon monimuotoisuus säilyisi ja ihmisten hyvinvointi jatkuisi.

Thinley Dorji Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

”Pidän työstäni. Parasta on, kun kuulen metsänvartijoiden tarinoita kentältä ja pääsen mukaan partiointikierroksille”, kertoo WWF Suomen tukeman Wangchuk Centennial Park -kansallispuiston suojelukeskuksessa työskentelevä Thinley Dorji.

Kansallispuistojen tavoitteena on säilyttää eristäytyneen ja hiljalleen turisteille avautuvan Bhutanin luonnon monimuotoisuus. WWF kehittää yhdessä Bhutanin viranomaisten kanssa matkailua niin, että maan nähtävyyksiin voi tutustua ekologisesti kestävällä tavalla. Suojelulla pyrimme takaamaan niin ihmisten kuin eläintenkin hyvinvoinnin jatkumisen.

Naiset sateessa Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

Naiset odottavat Itä-Himalajalla sijaitsevassa Bhutanissa Bumthangin kylässä sateen loppumista. Meeri Koutaniemi kuvaamat naiset osallistuivat buddhalaiseen juhlaan, jossa munkit verhosivat kasvonsa villieläinnaamioin. Juhlan tarkoituksena on muistuttaa ihmisiä kaikkien elämänmuotojen tärkeydestä.

Buddhalaisessa Bhutanissa ihmisillä on kunnioittava suhde luontoon. Kuitenkin paine luonnonvarojen käyttöön kasvaa Bhutanissakin. WWF tarjoaa vaihtoehtoisia elinkeinoja, jotta luonnonvarojen kestämätön käyttö vähenisi ja paikallisten ihmisten hyvinvointi kasvaisi.

Vanha mies Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

Osa Itä-Himalajalla sijaitsevan Bhutanin kansalaisista asuu kansallispuistossa villieläinten ympäröimänä. Yksi heistä on Meeri Koutaniemen kuvaama iäkäs mies, joka asuu maanviljelyksestä elantonsa saavassa Nasiphelin kylässä. Viljelijät kertovat, että lämpötilan nousu näkyy jo bhutanilaisten arjessa. Alueella on koettu arvaamattomia sääilmiötä kuten rankkasateita ja raekuuroja, jotka heikentävät satoa ja lisäävät tuholaisten määrää.

WWF etsii keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen Himalajalla esimerkiksi asentamalla kansallispuistoihin säähavaintoasemia. Tavoitteenamme on turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja siten ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen Bhutanissa.

Maailma kuvien takana

Itä-Himalajan Bhutanissa, syrjässä muusta maailmasta, elää ainutlaatuinen kansakunta. Alla Meeri Koutaniemen kuvia bhutanilaisesta kulttuurista sekä työstämme Bhutanissa.

Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

Bhutanin pinta-alasta noin 70 prosenttia on metsää. Metsät ovat elintärkeitä, sillä ne ylläpitävät Himalajan lumisilta huipuilta alkunsa saavien jokien virtauksia ja turvaavat makean veden saannin niin bhutanilaisille kuin sen naapurivaltioiden kansalaisille. WWF auttaa bhutanilaisia suojelemaan metsiä, jotta puhdasta vettä riittää kaikille myös tulevaisuudessa.

Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

Nasiphelin kylässä valmistaudutaan perinteisin menoin hääseremoniaan. Bhutan on moneen muuhun maahan verrattuna eristäytynyt, eikä väestönkasvu aiheuta samanlaisia uhkia luonnolle kuin maapallon väestökeskuksissa. Tästä huolimatta paine Bhutanin luonnonvarojen, kuten metsien hyödyntämiseen kasvaa. Tuemme Bhutanissa kestävien elinkeinojen, kuten ekomatkailun, syntymistä, jotta talouskasvu ei vaarantaisi maan ainutlaatuista ja monimuotoista luontoa.

Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

Naiset valmistavat pavuista ruokaa kotimajoituksessa yöpyville turisteille Nasiphelin kylässä. Kehitämme Bhutanissa ekomatkailua tukemalla paikallisia perustamaan kotimajoituspalveluja. Perheet innostuvat entistä enemmän suojelemaan alueen ainutlaatuista luontoa, kun sen säilyminen takaa tuloja ja hyvinvointia koko yhteisölle.

Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

Ymmärrys siitä, että elinvoimainen ympäristö tarjoaa perustan sekä ihmisille että kaikille elämänmuodoille, on keskeistä Bhutanin hallinnon politiikassa. Bhutan onkin luonut kansalaistensa onnellisuutta kuvaavan bruttokansanonnellisuuden indeksin, jota mitataan säännöllisesti. Siinä keskeisenä tekijänä ympäristönsuojelun lisäksi on kestävä kehitys, jolla turvataan hyvät elinmahdollisuudet myös seuraavalle sukupolvelle.

Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

27-vuotias maanviljelijä Chimmi elää Kitzomin kylässä miehensä ja kahden lapsensa kanssa. Chimmi viljelee etenkin perunaa, vapaa-ajallaan hän tanssii kylän tanssiryhmässä. ”Tanssi tekee minut onnelliseksi.”

Bhutan on moneen muuhun maahan verrattuna eristäytynyt, tosin viime vuosina se on alkanut avata rajojaan turismille. Bhutanin avautumista ja kasvavaa kulutusta on kehitettävä ekologisesti kestävällä tavalla, jotta ainulaatuinen luonto säilyisi myös Chimmin lastenlasten koettavaksi.

Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

Tuemme Bhutanissa Sephun peruskoulua. Koulu tekee tiivistä yhteistyötä naapurissa sijaitsevien metsänvartijoiden kanssa. Lapset oppivat heiltä luonnosta ja villieläimistä. Tiedon ja ymmärryksen levittäminen ovat tehokkaita tapoja suojella Bhutanin uhanalaisia lajeja, kuten tiikereitä ja lumileopardeja.

Kencho Wengmo Kitzom eco camp Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

”Mustakarhu hyökkäsi kimppuuni, kun olin karjan kanssa metsässä. Karhun kynnet osuivat silmääni. Silmämunani tuli ulos silmäkuopasta. Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin painaa se takaisin. Silmää on korjailtu ja pystyn taas näkemään. Hyökkäys jätti pelon karhuja kohtaan, mutta vihaa en ole tuntenut. Kunnioitan luontoa, enkä voisi tappaa villieläimiä”, sanoo maanviljelijä Kencho Wengmo.

Osa bhutanilaisista asuu kansallispuistoissa ja WWF kehittää heidän kanssaan keinoja elää villieläinten ympäröimänä. Kyläläiset voivat esimerkiksi liittyä petorahastoon, jonka varoista maksetaan korvauksia petojen tappamista kotieläimistä.

Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

Side luontoon syntyy jo lapsuudessa. Bhutanissa lapset oppivat ottamaan vastuuta ympäristöstään peruskoulussa, jossa ympäristökasvatus on osa opintoja. Esimerkiksi Wangdicholingin peruskoulun pihalla leikkivä poika osallistuu kylänsä jätteiden kierrättämiseen, josta koulu saa rahaa. Samalla jätteet eivät enää jää eläinten leviteltäväksi ympäristöön ja hygienia asuinalueella paranee.

Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

”Olen huolissani sään voimakkaista muutoksista. Ennen sää pysytteli samanlaisena vuodesta toiseen, nyt siitä on tullut ennakoimatonta. Olen huolissani myös lumen vähyydestä. Jos emme saa lunta, vesivarantomme ehtyvät”, kertoo Nasiphelin kylässä asuva maanviljelijä Dorji Tempa, 70 vuotta.

Tuemme bhutanilaisia maanviljelijöitä ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin. Vuorille on asennettu muun muassa sääasemia, joilla säätä voidaan ennustaa nykyistä paremmin. Lisäksi viljelijöille on kehitetty vaihtoehtoisia elinkeinoja, kuten kotimajoituksen tarjoamista turisteille. Tempa saa tuloja turistien majoittamisesta.

Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

”Olen syntynyt ja kasvanut tällä alueella. Olen nähnyt miten valtavasti sateet ja lämpötilat ovat muuttuneet. Äärimmäiset säätilat ovat lisääntyneet: Kun sateita tulee, ne ovat hyvin rankkoja, ja kun on kuivaa, on todella kuivaa. Kesät ovat paljon kuumempia kuin ennen. Koska säät ovat muuttuneet, voimme viljellä muutamia uusia viljelykasveja, kuten perunaa, chiliä ja riisiä. En tiedä, miten säät vielä muuttuvat ja vaikuttavat meihin”, sanoo Kitzomin kylässä asuva 60-vuotias Pema.

Meeri Koutaniemi / WWF
© Meeri Koutaniemi / WWF
  • Jaa kuva

”Luonto on kaikkein tärkein, koska koko elinkeinomme ja selviytymisemme riippuu siitä”, kiteyttää Kitzomin kylässä  asuva 70-vuotias Namja Dema.

WWF Suomi on Suomen ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö. Kehitysyhteistyömme Bhutanissa toteutetaan ministeriön tuen lisäksi yksityisiltä tukijoilta saatujen lahjoitusten avulla.

Lue lisää työstämme Bhutanissa

WWF-lehden juttu vuosikymmenen kestäneestä kehitysyhteistyöstämme

Jaa tämä sivu: