Maapallon sydän lyö tyhjää, kun yksikin laji häviää.

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. Emme halua menettää monimuotoista luontoa, joka ylläpitää kaikkea elämää. Yhdessä voimme vielä tehdä muutoksen – nyt tarvitaan selkärankaa! Liity kummiksi jo tänään.

© Yoreh / Shutterstock

Maapallon sydän lyö tyhjää, kun yksikin laji häviää.

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. Emme halua menettää monimuotoista luontoa, joka ylläpitää kaikkea elämää. Yhdessä voimme vielä tehdä muutoksen – nyt tarvitaan selkärankaa! Liity kummiksi jo tänään.

Luonnon monimuotoisuus säilytettävä

Ilmastonmuutos ja metsäkato pysäytettävä

Merten ylikalastus ja muoviroska kuriin

Ekologinen jalanjälki pienemmäksi, ylikulutus seis

Living Planet Index on pienentynyt 60% vuosien 1970 ja 2014 välissä. Indeksi kuvaa siinä mukana olevien selkärankaisten eläinten kantojen koon suhteellisia muutoksia, ja toimii suuntaa-antavana arviona selkärankaisten eläinten yksilömäärälle.

Liity WWF-yleiskummiksi

Tukesi menee perille!

Luonnonsuojelu on kestävyyslaji, joten sinä säännöllisenä tukijana eli kummina olet todella tärkeä.
Jokainen euro tulee tarpeeseen ja se kohdistetaan tehokkaasti sinne, missä avun tarve on suurin.

Varoista noin 80% käytetään tehokkaasti suoraan luonnonsuojelun tarpeisiin. Noin 20% käytetään raportointiin, hallintoon ja varainhankintaan.

Salametsästyksen räjähdysmäinen kasvu pysäytetään nyt kentällä ja neuvottelupöydissä

WWF:n Öljyntorjuntajoukot ja talkooleirit ympäristön ja Itämeren apuna

Metsänhoito-opas metsiemme monimuotoisuuden turvaamiseksi

Tule mukaan!

Tule mukaan!

”Mikäli ihmiset innostuvat kahden lahtelaisen toilailujen kautta vaikuttamaan ympäristöasioihin tai edes saavat jonkinlaisen ajatuksen näistä asioista, olemme onnistuneet.”
Näyttelijä Pirjo Heikkilä tutustuu toimittaja Kimmo Ohtosen ja WWF:n kanssa uhanalaisten lajien suojeluun Villien jäljillä -sarjassa MTV3-kanavalla.

Kummina pysyt ajan tasalla

Ajatustenvaihtoa ja asiantuntijavastauksia Facebookissa.

WWF-lehti, koskettavaa asiaa luonnosta 4 kertaa vuodessa. Paperisena tai sähköisenä.

Kummiuskohtainen infokirje. Uutiskirje kuukausittain sähköpostiin.

Kännykässä toimivat WWF:n Kalaopas ja Lihaopas ympäristön kannalta parempiin valintoihin.