Mo­bii­liop­pi­ma­te­ri­aa­lit

Tuhansien järvien maassa useimmilla kouluilla on lähellään jokin vesistö: järvi, joki, lampi, puro tai meri. Kaikki niistä ovat mielenkiintoisia tutkimuskohteita! Rantaretkelle kannattaa ottaa avuksi WWF:n laatimat mobiilioppimateriaalit Suuri rantaseikkailu ja Vesistömysteeri. Materiaalit on tuotettu osana Freshabit LIFE IP -hanketta.

Järven tai joen ranta on kiehtova tutkimus- ja retkikohde. Retkellä kannattaa tutkia sekä rannan eliöitä että itse vettä. Myös ihmisen näkökulma tutkittavaan rantaan on kiinnostava. WWF on laatinut yhdessä koulujen kanssa rantaretken ohjelmaksi soveltuvat mobiilioppimateriaalit Suuri rantaseikkailu ja Vesistömysteeri. Suuri rantaseikkailu sopii parhaiten 3–6-luokkalaisille ja Vesistömysteeri 7–9-luokkalaisille. Materiaalit on laadittu seppo-pelialustalle, ja ne ovat koulujen käytössä maksutta.

Mobilspelen finns nu också på svenska! Det stora strandäventyret riktar sig till årskurs 1-6 och Vattendragsmysteriet till årskurs 7-9.

Katso lyhyt esittelyvideo ja tutustu materiaaleihin!

Rantaretkellä tehdään havaintoja: Millainen ranta tämä on? Millaisia elinpaikkoja ja eliöitä tällä rannalla on? Millaista vettä tässä vesistössä on? Miten ihmiset käyttävät tätä rantaa? Mobiililaitetta käytetään retkellä havaintojen ohjaamiseen ja tallentamiseen. Oppilaan päähuomio on ympäröivässä luonnossa, ja laite toimii havaintojen teon apuna. Tehtävinä on sekä monivalintatehtäviä että luovia tehtäviä. Kun tehdyt havainnot tallennetaan, niihin on mahdollista palata luokassa retken jälkeen. Esimerkiksi tunnistamatta jäänyt laji voidaan valokuvan perusteella määrittää yhdessä retken jälkeen.

Rantatutkimusretkelle voi lähteä vaikka kokonaan ilman välineitä, mutta joitakin tarvikkeita on hyvä olla, jos vain mahdollista. Kasvi-, lintu- ja ötökkäkirjat auttavat lajien tunnistamisessa. Veden pikkueläinten pyydystämiseen taas tarvitaan purkkeja, haaveja tai siivilöitä sekä vati tai muu astia, jossa eläimiä voidaan tarkkailla. Läpinäkyvä muovi- tai lasipurkki on tarpeen myös veden laadun arviointiin. Lämpömittarilla ja pH-mittarilla tai -paperilla voidaan mitata veden ominaisuuksia. Rantaretkelle on lisäksi hyvä varautua kumisaappailla ja sään mukaisella vaatetuksella – varavaatteet ovat myös usein tarpeen!

Muistilista ulko-opetuksen turvallisuudesta LYKE-verkoston sivuilla

Lataa materiaalit

Suuri rantaseikkailu ja Vesistömysteeri -mobiilipelit on tehty seppo-alustalle. Saadaksesi materiaalit maksutta käyttöösi tarvitset aktivointikoodin, joka on sana luontoretki. Peli ladataan seppo-kaupasta koodin avulla näin:

  1. Mene seppo-kauppaan .
  2. Valitse “Lataa sponsoroitu peli”.
  3. Syötä kenttään aktivointikoodi luontoretki.
  4. Valitse haluamasi peli ja lataa se seppo-kaupan ohjeiden mukaan.

Jos materiaalin lataamisessa on ongelmia, ota yhteyttä WWF:n ympäristökasvatustiimiin. Materiaalin käyttöön on tarjolla koulutusta. Voit myös tutustua materiaalien sisältöön ennen lataamista näillä ohjeilla.

Pelit toimivat verkkoselaimella, sekä tabletilla että älypuhelimessa. Selaimeksi sopii Chrome tai Safari. Opettaja voi käyttää ohjaajan näkymää joko tietokoneella tai tabletilla.

Katso ohjevideo seppo-pelien lataamiseen ja käyttämiseen.

Peliä voi käyttää ilman verkkoyhteyttä esimerkiksi koulun tabletilla, jossa ei ole SIM-korttia. Tällöin peli avataan laitteella ennen retkelle lähtöä verkkoyhteyden piirissä esimerkiksi luokassa. Pelin toimivuus ja tulosten tallentuminen kannattaa kuitenkin varmistaa jakamalla verkkoa laitteille retken aikana ainakin ajoittain.

Seppo-kirjastosta löytyy molemmista peleistä tavalliset ja offline-versiot. Jälkimmäisessä on perusversiota vähemmän kuva- ja videotehtäviä, jotka vaativat paljon muistia toimiakseen ilman verkkoyhteyttä, eikä lainkaan lisätietolinkkejä. Jos käytätte peliä kokonaan tai lähes kokonaan ilman verkkoyhteyttä, valitse offline-versio. Myös tavallisen version pelaamista voi jatkaa, vaikka verkkoyhteys maastossa katkeaisi hetkeksi.

WWF järjestää myös maksuttomia koulutusiltapäiviä, joissa pääset tutustumaan materiaalin käyttöön. Katso tulevien koulutusten tiedot koulutuskalenterista.

Tutkimuksen tueksi

Rantaretkellä tutkittavan vesistön tilaa voi arvioida monella tavalla. Veden laatua voi arvioida aistinvaraisesti haistelemalla ja väriä tarkastelemalla. Lisäksi voidaan mitata pH-arvo ja näkösyvyys. Toisaalta rannalta voidaan etsiä rehevän ja karun järven piirteitä sekä pohtia, miten ihmisen toiminta vaikuttaa juuri tähän rantaan. Rantaluonnon monimuotoisuutta voi arvioida esimerkiksi laskemalla rannalta löytyviä elinympäristölaikkuja.

WWF on tuottanut mobiilioppimateriaalin tueksi lyhyitä opetusvideoita, joissa neuvotaan, miten muutamat mittaus- ja arviointitehtävät suoritetaan. Videoon on suora linkki vastaavasta opetusmateriaalin tehtävästä, mutta niitä voi katsoa myös etukäteen luokassa.

Hapanta vai emäksistä?

 Näkösyvyyden mittaaminen

Erilaisia elinympäristöjä

Kun teette retkellä havaintoja, voitte antaa ne tutkimuskäyttöön ilmoittamalla havainnoista Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järviwiki-palveluun. Järviwikiin voi ilmoittaa yksittäisiä havaintoja rekisteröitymättä Havaintolähetillä, tai sinne voi rekisteröityä ja perustaa oman havaintopaikan. Jos teette säännöllisesti retkiä samaan paikkaan, oman havaintopaikan perustaminen on hauska ja hyödyllinen idea!

Lisätietoja vesien tilasta Suomen ympäristökeskuksen sivuilla

Monialainen oppiminen

Rantaretki sopii erinomaisesti osaksi veteen tai lähiympäristöön liittyvää monialaista oppimiskokonaisuutta. WWF:n kouluille tarjoamat mobiilioppimateriaalit ovat nekin monialaisia. Ne sisältävät eri luonnontieteisiin liittyvien tehtävien ohella myös muun muassa kuvataiteen, äidinkielen ja matematiikan opetuksen tavoitteita tukevia osia. Oppiminen pelin avulla tapahtuu toiminnallisesti.

Rantaretkestä oppii enemmän, jos retken aikana koettu yhdistyy luokassa opiskeltuihin sisältöihin. Retkeen on hyvä valmistautua etukäteen opiskelemalla vesiekosysteemin toimintaa, tutustumalla välineisiin ja materiaaliin sekä suunnittelemalla tutkimustehtäviä yhdessä. Suuri rantaseikkailu ja Vesistömysteeri -pelejä on paras käyttää pienissä ryhmissä. Sopiva ryhmän koko on kahdesta neljään henkeä. Ryhmät voivat valita omat erityiset vastuualueensa, joihin perehdytään etukäteen ja joihin liittyvät tehtävät tulee ainakin ehtiä tehdä huolella.

Aivan yhtä tärkeää on retken jälkeen tapahtuva aihepiirin käsittely: Mitä retkellä havaittiin ja miten havainnot sopivat yhteen aiemmin opitun kanssa? Retken kokemuksia voi työstää kuvataiteen keinoin, kirjoittamalla tai jollakin muulla luovalla tavalla. Tehtyjen tutkimusten pohjalta voidaan tuottaa esityksiä, projektitöitä, julisteita tai vaikkapa uutinen tai mielipidekirjoitus paikallislehteen.

Jos tutkittava vesistö sijaitsee lähellä koulua, siellä voidaan vierailla säännöllisin väliajoin. Eri retkillä voi tehdä eri tehtäviä, mutta myös samojen asioiden havainnoiminen toistuvasti on opettavaista. Vaikkapa veden lämpötilan muuttuminen syksyn mittaan on kiinnostava seuraamisen kohde. Syksyllä ja keväällä havaitaan todennäköisesti eri määriä kasvi- ja lintulajeja. Jos koulun lähellä sijaitsee useita vesistöjä, voidaan retkiä tehdä useamman vesistön rannalle. Pitkästä vesiprojektista kannattaa pitää oppimispäiväkirjaa, ja havaintojen perusteella voidaan laatia taulukoita tai piirtää kuvaajia.

Vesi sopii aihepiirinä monen oppiaineen sisältöihin. Peruskoulun alaluokilla ympäristöoppi sekä yläluokilla biologia ja kemia ovat luontevia rantaretken ”omistajia”, mutta oppiainerajat ylittävää yhteistyötä voi tehdä myös monen muun oppiaineen kesken. Lähivesistöä ja sen paikallista merkitystä voi tarkastella maantiedon ja historian näkökulmista. Äidinkieli ja matematiikka ovat luontevia yhteistyötahoja retken tutkimusraporttia laatiessa. Kuvataiteen opetusta voidaan toteuttaa sekä itse retkellä että retken jälkeen. Kotitalouden opetukseen vesiteema liittyy monin tavoin, alkaen kalan käsittelystä ja päättyen vaikkapa vesistöystävällisten pesuaineiden valintaan.