Pariisi © Shutterstock
Päivitetty

Pariisin ilmastokokous 2015

Pariisissa järjestettiin vuoden 2015 lopulla ilmastokokous, jossa solmittiin oikeudellisesti sitova maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Sopimuksen tavoite on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa.

Lue alla olevasta kuvagalleriasta, millaisia seurauksia ilmastonmuutoksella arvioidaan olevan.

Martin Harvey / WWF
© Martin Harvey / WWF
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN arvioi, että 35 prosenttia lintulajeista, 52 prosenttia sammakkoeläimistä ja 71 prosenttia koralliriuttoja rakentavista korallieläimistä kärsii erityisen paljon ilmastonmuutoksesta. Ne eivät ehdi sopeutua ilmaston nopeaan lämpenemiseen ja saattavat olla vaarassa kuolla sukupuuttoon.
 Mazidi Abd Ghani / WWF-Malaysia
© Mazidi Abd Ghani / WWF-Malaysia
Ilmastonmuutos vaikuttaa liemikilpikonnien selviytymismahdollisuuksiin. Kilpikonnien sukupuoli määräytyy sen mukaan, kuinka lämpimässä hiekassa munat kehittyvät. Korkeampi lämpötila tuottaa naaraskonnia, viileämpi koiraita. Pienikin muutos haudontalämpötilassa voi vinouttaa kilpikonnien sukupuolijakaumaa.
Susan A. Mainka / WWF
© Susan A. Mainka / WWF
Bambut ovat erittäin uhanalaisten isopandojen pääasiallista ravintoa. Tiheään lehvikköön kätkeytynyt panda syö lähes taukoamatta, noin 14 tuntia päivässä. Pandojen ravinto on vaarassa kadota, sillä jotkin bambulajit ovat hyvin herkkiä ilmaston lämpenemiselle .
Andrew Astburn / Shutterstock
© Andrew Astburn / Shutterstock
Lapissa elävien naalien tulevaisuutta uhkaa etelästä saapuva ei-toivottu sukulainen – kettu. Ilmastonmuutoksen myötä naali joutuu kilpailemaan ketun kanssa ravinnosta ja pesimäpaikoista. Suurikokoisempi kettu vie yleensä voiton, eikä Suomessa ole havaittu naalin pesintää yli vuosikymmeneen.
Juha Taskinen / WWF
© Juha Taskinen / WWF
Lumi ja jää ovat elintärkeitä saimaannorpan selviytymiselle, sillä se synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa luolamaiseen pesään. Pesäkinokset uhkaavat kuitenkin sulaa ilmastonmuutoksen seurauksena.
Jussi Nikula / WWF
© Jussi Nikula / WWF
Lapin tunturit saattavat peittyä puihin, sillä metsänrajan arvioidaan nousevan vähintään 350 metriä nykyistä ylemmäs vuosisadan loppuun mennessä. Jos näin käy, tällaisia avaria tunturilakia olisi enää Käsivarren alueella.
Peter Chadwick / WWF
© Peter Chadwick / WWF
Afrikannorsu on maailman suurin maalla vaeltava eläin. Se juo päivittäin kymmeniä litroja vettä eikä selviä ilman kahta vuorokautta pidempään. Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuus lisääntyy Afrikassa, mikä voi vähentää makean veden määrää. Norsuille vesivarojen hupeneminen on kohtalokasta.
naturepl.com / Anup Shah / WWF
© naturepl.com / Anup Shah / WWF
Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sademääriä Indonesian saarilla merkittävästi vuoteen 2025 mennessä. Sademetsissä asuu äärimmäisen uhanalaisia sumatranorankeja, jotka syövät pääasiassa hedelmiä, lehtiä ja versoja. Runsaasti lisääntyvät sateet saattavat vähentää orankien saatavilla olevaa ravintoa ja siten heikentää naaraiden lisääntymiskykyä.
Joonas Fritze / WWF
© Joonas Fritze / WWF
On arvioitu, että ilmastonmuutoksen takia jopa puolet kahvin tuotantoon soveltuvista alueista menetetään vuoteen 2050 mennessä. Banaanien päätuottajamaassa Ecuadorissa banaanien kasvatus puolestaan on vaarassa kuivuuden takia. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enenevästi myös muiden elintarvikkeiden saatavuuteen, laatuun ja hintaan – ja tätä kautta päivittäiseen elämäämme.

Pariisin sopimus astui voimaan marraskuussa 2016. Se on toistaiseksi voimassa ja koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Ilmastosopimuksen tavoite on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan. Sopimuksen osapuolta on pyrittävä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Päästövähennystavoitteiden lisäksi sopimuksessa asetetaan pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja tavoite sovittaa rahoitusvirrat kohti vähähiilistä kehitystä.

Sopimuksen osapuolet sitoutuvat päästöjen vähentämiseen ja toimiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Maat määrittelevät itse päästövähennystavoitteensa ja laativat politiikkatoimet niiden saavuttamiseksi. Viiden vuoden välein osapuolten edistymistä tarkastellaan maailmanlaajuisissa kokonaistarkasteluissa. Ensimmäinen arviointi on vuonna 2023. Katowicen ilmastokokous hyväksyi sääntökirjan Pariisin sopimuksen toimeenpanolle joulukuussa 2018.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n lokakuussa 2018 julkaisema Global Warming of 1,5°C -raportti toteaa, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nostettava, mikäli valtiot haluavat pyrkiä kohti 1,5 asteen tavoitetta Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Tähän mennessä annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät riitä. Maiden odotetaan päivittävän Pariisin sopimuksen päästövähennyssitoumuksensa vuoteen 2020 mennessä.

Suomen Ilmastopaneelin mukaan Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuonna 2030 pysyäkseen 1,5 asteen tavoitteessa. Tuolloin ilmakehään saisi päästää hiilidioksidia vain saman verran kuin sitä saadaan ilmakehästä pois esimerkiksi metsiin tai maaperään sitomalla. Tämän jälkeen Suomi tarvitsee negatiivisia päästöjä rajoittaakseen päästönsä globaalisti reilulle tasolle.

Tavoitteeseen pääsemiseksi Suomi tarvitsee vahvoja kansallisia toimia sekä kasvihuonekaasupäästöjen nopeaksi vähentämiseksi että hiilinieluina toimivien metsien vahvistamiseksi. WWF vaatii, että Suomen kansallinen päästövähennystavoite vuodelle 2030 tulisi nostaa vähintään 65 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. EU:n tasolla hiilineutraalius tulisi saavuttaa vuoteen 2040 mennessä ja IPCC:n raportin mukaan maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä.