Pariisi © Shutterstock
Päivitetty

Pariisin ilmastokokous 2015

Pariisissa järjestettiin 30.11.–12.12.2015 ilmastokokous, jossa solmittiin uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Lue tästä WWF:n tiedote uudesta ilmastosopimuksesta.

Lue alla olevasta kuvagalleriasta, millaisia seurauksia ilmastonmuutoksella arvioidaan olevan.

Martin Harvey / WWF
© Martin Harvey / WWF
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN arvioi, että 35 prosenttia lintulajeista, 52 prosenttia sammakkoeläimistä ja 71 prosenttia koralliriuttoja rakentavista korallieläimistä kärsii erityisen paljon ilmastonmuutoksesta. Ne eivät ehdi sopeutua ilmaston nopeaan lämpenemiseen ja saattavat olla vaarassa kuolla sukupuuttoon.
 Mazidi Abd Ghani / WWF-Malaysia
© Mazidi Abd Ghani / WWF-Malaysia
Ilmastonmuutos vaikuttaa liemikilpikonnien selviytymismahdollisuuksiin. Kilpikonnien sukupuoli määräytyy sen mukaan, kuinka lämpimässä hiekassa munat kehittyvät. Korkeampi lämpötila tuottaa naaraskonnia, viileämpi koiraita. Pienikin muutos haudontalämpötilassa voi vinouttaa kilpikonnien sukupuolijakaumaa.
Susan A. Mainka / WWF
© Susan A. Mainka / WWF
Bambut ovat erittäin uhanalaisten isopandojen pääasiallista ravintoa. Tiheään lehvikköön kätkeytynyt panda syö lähes taukoamatta, noin 14 tuntia päivässä. Pandojen ravinto on vaarassa kadota, sillä jotkin bambulajit ovat hyvin herkkiä ilmaston lämpenemiselle .
Andrew Astburn / Shutterstock
© Andrew Astburn / Shutterstock
Lapissa elävien naalien tulevaisuutta uhkaa etelästä saapuva ei-toivottu sukulainen – kettu. Ilmastonmuutoksen myötä naali joutuu kilpailemaan ketun kanssa ravinnosta ja pesimäpaikoista. Suurikokoisempi kettu vie yleensä voiton, eikä Suomessa ole havaittu naalin pesintää yli vuosikymmeneen.
Juha Taskinen / WWF
© Juha Taskinen / WWF
Lumi ja jää ovat elintärkeitä saimaannorpan selviytymiselle, sillä se synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa luolamaiseen pesään. Pesäkinokset uhkaavat kuitenkin sulaa ilmastonmuutoksen seurauksena.
Jussi Nikula / WWF
© Jussi Nikula / WWF
Lapin tunturit saattavat peittyä puihin, sillä metsänrajan arvioidaan nousevan vähintään 350 metriä nykyistä ylemmäs vuosisadan loppuun mennessä. Jos näin käy, tällaisia avaria tunturilakia olisi enää Käsivarren alueella.
Florian Schulz / visionsofthewild.com
© Florian Schulz / visionsofthewild.com
Jääkarhu käyttää jopa puolet ajastaan ravinnon hankkimiseen, mutta usein huonolla menestyksellä – alle kaksi prosenttia sen saalistusyrityksistä tuottaa tulosta. Ilmastonmuutos on tälle ainutlaatuiselle eläimelle iso riski, sillä sen ravinnonhankinta vaikeutuu entisestään jääpeitteen huvetessa.
Peter Chadwick / WWF
© Peter Chadwick / WWF
Afrikannorsu on maailman suurin maalla vaeltava eläin. Se juo päivittäin kymmeniä litroja vettä eikä selviä ilman kahta vuorokautta pidempään. Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuus lisääntyy Afrikassa, mikä voi vähentää makean veden määrää. Norsuille vesivarojen hupeneminen on kohtalokasta.
naturepl.com / Anup Shah / WWF
© naturepl.com / Anup Shah / WWF
Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sademääriä Indonesian saarilla merkittävästi vuoteen 2025 mennessä. Sademetsissä asuu äärimmäisen uhanalaisia sumatranorankeja, jotka syövät pääasiassa hedelmiä, lehtiä ja versoja. Runsaasti lisääntyvät sateet saattavat vähentää orankien saatavilla olevaa ravintoa ja siten heikentää naaraiden lisääntymiskykyä.
Joonas Fritze / WWF
© Joonas Fritze / WWF
On arvioitu, että ilmastonmuutoksen takia jopa puolet kahvin tuotantoon soveltuvista alueista menetetään vuoteen 2050 mennessä. Banaanien päätuottajamaassa Ecuadorissa banaanien kasvatus puolestaan on vaarassa kuivuuden takia. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enenevästi myös muiden elintarvikkeiden saatavuuteen, laatuun ja hintaan – ja tätä kautta päivittäiseen elämäämme.

YK:n ilmastosopimusta täsmentävä Kioton pöytäkirja on ensimmäinen sitova sopimus, jonka avulla kasvihuonekaasupäästöjä on vähennetty kansainvälisesti. Se on voimassa vuoteen 2020 asti. Pariisissa solmitun ilmastosopimuksen on määrä astua voimaan vuonna 2020. Pariisin ilmastokokous ei kuitenkaan ole päätepysäkki, vaan lähtölaukaus muutokselle.

Tarvitaan ripeitä toimia

Edessämme on ilmastokriisi. Jotta vältämme ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset, meidän on pidettävä maapallon keskilämpötilan nousu alle 2 asteessa. Jos emme vähennä kasvihuonekaasupäästöjä ja siirry ripeästi uusiutuvaan energiaan, altistumme todennäköisemmin sään ääri-ilmiöille, kuten myrskyille, tulville ja kuivuudelle. Ruoantuotanto ja makean veden saanti vaarantuvat, ja seuraukset voivat olla peruuttamattomia. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista voit lukea lisää täältä.

Vuosi 2014 oli historian lämpimin. Emme voi antaa tämän kehityksen jatkua.

Osallistu keskusteluun #Pariisi2015 #COP21

Lisätietoja:

ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle, 050 591 3072, kaarina.kolle.@wwf.fi. Twitter: @KaarinaKolle

tiedottaja Kaisa Ryynänen, 050 345 5307, kaisa.ryynanen@wwf.fi

Twitter: @WWFSuomi

Materiaaleja: