Saimaannorppa kärsii yhä ympäristömyrkkykuormituksesta
Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksella tehdyn tutkimuksen mukaan 2000-luvun saimaannorpista löytyy yhä melko suuria määriä haitallisia metalleja. Ympäristömyrkkypitoisuuksia ja muuta uusinta tutkimustietoa norpasta käsitellään tänään alkavassa ensimmäisessä kansallisessa saimaannorppasymposiumissa Joensuussa. WWF rahoittaa symposiumia Norppauinnista saaduilla varoilla.
Edelliset saimaannorppaa koskevat ympäristömyrkkyanalyysit on tehty 1980- ja 90-luvulla. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen tavoitteena oli selvittää saimaannorpan ympäristömyrkkykuormaa 2000-luvulla.
Tutkimuksen mukaan saimaannorppien elohopeapitoisuudet ovat edelleen melko korkeita. Alumiinia, jolle altistumista selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa, havaittiin suurella osalla norpista. Lisäksi norpista löytyi kadmiumia ja lyijyä sekä polykloorattuja bifenyylejä (PCB), joiden pitoisuudet olivat kuitenkin pienempiä kuin 1980- ja 90-luvun norpissa.
”Teollisuuden päästöt ovat pienentyneet 30–90 prosenttia vajaassa parissakymmenessä vuodessa, mutta maaperään varastoituneita metalleja vapautuu vesistöön muun muassa metsänkäsittelyn seurauksena”, kertoo projektitutkija Merja Lyytikäinen Itä-Suomen yliopistosta.
Saimaannorpan kudoksista mitattiin 1960- ja 70-luvulla maailman mittakaavassakin valtavia elohopeapitoisuuksia, ja ympäristömyrkkyjä on pidetty yhtenä mahdollisena syynä kannan romahtamiselle 1960-luvulta alkaen.
”Nykyistenkään alumiini- ja elohopeapitoisuuksien haittavaikutusten mahdollisuutta ei voida sulkea pois”, arvioi Lyytikäinen.
Laaja symposium kokoaa yhteen tutkijat ja suojelijat
Saimaannorpan biologiaa, tutkimusta ja suojelua käsitellään laajasti Joensuussa tänään alkavassa ensimmäisessä kansallisessa saimaannorppasymposiumissa. Kaksipäiväiseen symposiumiin on ilmoittautunut lähes sata osallistujaa, ja se kokoaa ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa yhteen keskeiset norpan tutkimuksen, suojelun ja hallinnon parissa työskentelevät henkilöt.
”Tavoitteena on uusimman tutkimustiedon välittämisen lisäksi edistää saimaannorppaan liittyvää suojelupoliittista keskustelua ja monitieteistä yhteistyötä tutkijoiden ja tutkimustulosten hyödyntäjien välillä”, kertoo yliopistotutkija Mervi Kunnasranta Itä-Suomen yliopistosta.
Aihepiireissä nousevat vahvasti esille norpan ja kalastuksen mutkikas suhde Saimaalla sekä muuttuva ilmasto.
”Saimaannorppakanta on nyt runsaat 300 yksilöä, mutta viimeaikaisesta kannan kasvusta huolimatta kyseessä on edelleen äärimmäisen uhanalainen hyljekanta. Keskeiset uhkatekijät ovat kalanpyydyskuolleisuus, muuttuva ilmasto sekä pieni kannan koko”, Kunnasranta sanoo.
Symposiumin päärahoittaja on WWF Suomi, joka aloitti yhdessä Joensuun yliopiston kanssa saimaannorpan suojelututkimuksen jo 1970-luvun lopulla.
”Alusta alkaen tieteellisesti tutkitulla tiedolla on ollut merkittävä rooli niin norpan suojelun kuin sen tunnettavuudenkin edistämisessä. Saimaannorpasta on tullut kaikille tuttu suomalaisen uhanalaisen luonnon symboli. Tämä symposium ja kaikki siinä mukana olevat tahot osoittavat myös sen, kuinka laajalle saimaannorpan suojelutyö on levinnyt vuosien saatossa”, toteaa suojelujohtaja Jari Luukkonen WWF Suomesta.
Seminaarin rahoittamiseen käytetään Norppauinti-tempauksella kerättyjä varoja. Syyskuun puolivälissä päättynyt keräys toi yhteensä 134 854 euroa WWF Suomen saimaannorpan suojelutyölle. Keräyksen myötä WWF sai myös 489 uutta norppakummia.
Lisätiedot:
Yliopistotutkija Mervi Kunnasranta, Itä-Suomen yliopisto, 050 371 3408
Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, 040 585 0020
Projektitutkija Merja Lyytikäinen, Itä-Suomen yliopisto, 050 360 6382
Saimaannorppasymposium järjestetään Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen biologian laitoksella. Tapahtuman päätteeksi 22.11. kello 18–20 järjestään yleisöluento ja esitetään Juha Taskisen dokumentti Jäätä rakastavat Joensuun Carelicumissa, Torikatu 21 C.