Mediatiedotteet | 12/06/2003

Suomeen yritetään tuoda yhä enemmän uhanalaisia koralleja

Laura Saarilahti

Euroopan komission uudet uhanalaisten eläinten ja kasvien kauppaa käsittelevät Internet-sivut on avattu EU:n kaikilla 11 virallisella kielellä, myös suomeksi ja ruotsiksi, osoitteessa http://www.eu-wildlifetrade.org. EU on Yhdysvaltojen ohella lemmikkeinä pidettävien lintujen, matelijoiden ja nisäkkäiden huomattavin maahantuoja maailmassa.

Samoin uhanalaisista lajeista valmistettujen tuotteiden kuten matelijoiden nahasta valmistettujen laukkujen ja kenkien, puisten huonekalujen ja lääkekasvien tuonti EU:n alueelle on huomattavaa. Suomeen yritetään tuoda ilman lupia mm. matelijannahkatuotteita ja koralleja. Ilman lupia matkailija saa tuoda enintään 250 grammaa sammen kaviaaria ja enintään kolme kaktuksesta valmistettua sadetikkua, joita kaupataan Etelä-Amerikassa.

EU:n alueelle virtaa vuosittain miljoonia eläin- ja kasvilajeja: papukaijoja Etelä-Amerikasta, kameleontteja Afrikasta, orkideoja Kaakkois-Aasiasta. Internet-sivut on suunnattu erityisesti uhanalaisten lajien maahantuojille ja kauppiaille, alan harrastajille, matkailijoille ja metsästysmatkoiltaan trofeita tuoville. Sivustolta löytyy laajasti tietoa uhanalaisten lajien kaupasta ja yli 600 linkkiä. Näin halutaan tehdä kaupan pelisäännöt tutuiksi ja korostaa vastuullista uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kauppaa.

Kauppaa säätelevät kansainväliset CITES-määräykset ja EU:n omat määräykset sekä kansalliset lait. Määräysten suhteen on kuitenkin vielä epätietoisuutta, sillä uuden tutkimuksen mukaan monissa EU-maissa oli melko vaikeaa saada yksiselitteistä ja ajantasaista tietoa kaupan ehdoista. Tästä syystä voi sattua ikäviä yllätyksiä, kun matkamuisto takavarikoidaan tai eläinkauppiaalle määrätäänkin sakkoja tuonnista. Laittomuuksista voi saada ankaria rangaistuksia, suurimmillaan 50 000 euron sakot Saksassa tai jopa seitsemän vuotta vankeutta Iso-Britanniassa.

Suomessa uhanalaisilla lajeilla käytävä kauppa on vähäistä. Lupaviranomaisena toimiva Suomen ympäristökeskus (SYKE) myöntää vuosittain noin sata tuonti- ja vientilupaa, mikä on toiseksi vähiten EU:ssa. Karhutuotteiden kauppaan myönnetään vuosittain noin 70 todistusta. Suomeen tai Suomesta pois liikkuu lähinnä krokotiilinnahkaisia kellonhihnoja, eläintarhojen eläimiä, metsästystrofeita Kanadasta, Virosta ja eteläisen Afrikan maista sekä yksityishenkilöiden mukana muuttavia lemmikeitä.

Lisätietoja:
biologi Veijo Miettinen, SYKE puh. 040 5461 858, veijo.miettinen@ymparisto.fi
tiedottaja Sirpa Pellinen, SYKE puh. (09) 4030 0703 ja 040 740 2754, sirpa.pellinen@ymparisto.fi
suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF puh. (09) 7740 1045 ja 040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi
tiedottaja Laura Saarilahti, WWF puh. (09) 7740 1074, 040 556 9860 laura.saarilahti@wwf.fi

Internet:
EU:n sivut: http://www.eu-wildlifetrade.org
WWF:n raportti “Henkensä kaupalla”: http://www.wwf.fi/cites/henkensa_kaupalla.html
SYKEn CITES-sivut:http://www.ymparisto.fi/luosuo/lumo/lasu/CITES/cites.htm

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 23/04/2024

WWF:n kysely: 85 prosenttia ihmisistä haluaa kiellon ker­ta­käyt­tö­muo­vi­tuot­teil­le

YK jatkaa tänään neuvotteluja globaalin muovijäteongelman ratkaisemiseksi. WWF vaatii sitovaa muovijätesopimusta, johon kirjataan maailmanlaajuiset kiellot haitallisimmille muoveille, sopimuksen toteuttamisen seurantamekanismi ja tukea matalatuloisille maille.
Lue lisää
Uutiset 24/04/2024

WWF:n Luontoliven suo­sik­ki­lä­he­tys avautui – Kameran edessä köl­löt­te­le­vät itä­me­ren­nor­pat osal­lis­tu­vat tie­tä­mät­tään tut­ki­muk­seen

Itämerennorpat aloittavat taas jokakeväisen karvanvaihdon, jolloin norppien köllöttelyä pääsee seuraamaan WWF:n Luontolivessä. Kameran edessä voi parhaimmillaan nähdä jopa kymmeniä itämerennorppia yhtä aikaa. Turun ammattikorkeakoulu hyödyntää livelähetystä itämerennorppien yksilöntunnistukseen ja kannanarvioon.
Lue lisää
Uutiset 20/03/2024

Selvitys: Suklaabrän­dit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon tor­ju­mi­sek­si – pian se voi näkyä suklaa­pu­la­na Euroopassa

Pääsiäisen aikaan kauppojen hyllyt ovat pullollaan erilaisia suklaatuotteita. Monen herkun taustalta löytyy kuitenkin edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa, selviää tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteytyksestä.
Lue lisää