Kansainvälisen WWF:n pääjohtaja James P. Leape: Suomen energiaratkaisulla on kansainvälistä merkitystä
Suomen energiaratkaisulla on kansainvälistä merkitystä sekä Suomen itsensä että globaalin energiapolitiikan kannalta, korosti kansainvälisen WWF:n pääjohtaja James P. Leape tänään Helsingissä. Panostus energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -mallin mukaan on esimerkiksi lisäydinvoimalle vaihtoehtoinen skenaario, joka myös toisi Suomelle innovaatioiden ja korkean teknologian maana hyvän aseman kestävän energiateknologian maailman markkinoilla. Pääjohtaja Leape esitelmöi tänään Helsingissä WWF:n ja eduskunnan talousvaliokunnan järjestämässä seminaarissa Suomen kestävästä energiatulevaisuudesta.
Eduskunnassa pidettyyn WWF:n ja eduskunnan talousvaliokunnan Virtaa tulevaisuuteen -seminaariin kokoontui yli 150 päättäjää ja energia-alan vaikuttajaa keskustelemaan Suomen mahdollisuuksista sovittaa yhteen energian tarve ja päästövähennystavoitteet. Kansainvälisen WWF:n pääjohtaja James P. Leapen lisäksi seminaarissa puhuivat mm. professori Peter Lund, joka esitteli energian käytön tehostamiseen ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiaskenaarion ja Sitran ympäristöohjelman johtaja Jukka Noponen, joka käsitteli Suomen mahdollisuuksia kilpailla globaaleilla energiateknologian markkinoilla. Yritys-caset kuultiin Nokialta ja Vaconilta.
Kansainvälisen WWF:n pääjohtaja James P. Leape muistutti, että globaalia energiakysymystä ei voida ratkaista ydinvoimalla. Ydinvoimaa ei edes tarvita, kun energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaali otetaan tehokkaasti käyttöön ja kestävää energiateknologiaa kehitetään edelleen. Maat, jotka havittelevat jalansijaa kestävän energiateknologian maailmanmarkkinoilla, satsaavat energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan kotimarkkinoilla, jotka ovat menestyvän vientisektorin etu.
“Kansainvälisen WWF:n näkökulmasta Suomen tulisi huippuosaamisen ja -teknologian maana osallistua ilmastonmuutoksen ongelmanratkaisuun mahdollisimman aktiivisesti muiden Pohjoismaiden tapaan. Tällä hetkellä Suomi on hännillä toimissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi verrattuna muihin Pohjoismaihin. On myös tärkeää, että Suomi tukee EU:n pyrkimyksiä olla ilmasto- ja energiapolitiikan edelläkävijä. Pienet, mutta osaavat maat voivat dynaamisesti kehittää ja ottaa käyttöön ilmastoystävällisiä teknologioita. Suomen kaltaiset maat voivat edistää niiden käyttöönottoa myös globaalisti”, korosti pääjohtaja James P. Leape.
Professori Peter Lundin esittelemä WWF Suomen Virtaa tulevaisuuteen -energiamalli osoittaa, että energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kustannustehokas potentiaali Suomessa vuonna 2020 vastaa 2,7 kertaa nyt rakennettavan ydinvoimalan tuotantoa. Suomessa vuonna 2020 tarvittava lisäenergia voidaan kilpailukykyisellä tavalla tyydyttää energiatehokkuudella ja kotimaisella uusiutuvalla energialla. Tähän sisältyy sekä lisätarve että poistuva kapasiteetti. Esitetyillä taloudellisilla potentiaaleilla voidaan kattaa 24 % kaikesta energian ja 34 % sähkön tarpeesta vuonna 2020 ja vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoden 1990 tasosta.
“Energiatehokkuuden potentiaali on valtava, ja kun se otetaan tehokkaasti käyttöön, ilmastonmuutoksen hidastaminen on oletettua paljon edullisempaa. Tähän tulokseen ovat tulleet myös monet energiayhtiöt, viimeksi esimerkiksi Vattenfall, kuten myös Euroopan unionin komissio äsken julkistetussa energiastrategiassaan”, professori Lund huomautti.
Kestävän energiapolitiikan kustannustehokas ja ripeä edistäminen edellyttää kuitenkin oikeiden ohjauskeinojen käyttöä. Hyvä ohjauskeino on kustannustehokas, se ei tuo merkittäviä lisäkustannuksia valtion budjettiin, sen kerrannaisvaikutukset vientiin ja työllisyyteen ovat tuntuvat ja se tukee koko innovaatioketjua.
“Markkinavetoisten ohjauskeinojen kustannus valtiolle on 0,01-1 euroa MWh:a kohti. Suomessa perinteisesti käytettyjen investointitukien kustannukset ovat tätä paljon korkeammat. Esimerkiksi yhteisostoilla ja julkisilla hankinnoilla, erityisesti Yhdysvalloissa ja myös monissa Euroopan maissa, saatiin pienloistelamput aikanaan kilpailukykyisiksi ja näillä on maailmanlaajuisesti säästetty moninkertaisesti Suomen vuosittaisen koko energiankulutuksen verran”, professori Lund antoi esimerkin tehokkaista ohjauskeinoista.
Virtaa tulevaisuuteen -malli, johon sisältyy myös ehdotuksia ohjauskeinoiksi, joilla kestävää energiapolitiikkaa edistetään kustannustehokkaasti, on ladattavissa internetistä www.wwf.fi/virtaa_tulevaisuuteen. Virtaa tulevaisuuteen -hankkeen ohjausryhmään kuuluu asiantuntijoita mm. Energiateollisuus ry:stä, VATT:sta ja TKK:sta. Ohjausryhmän kaikki jäsenet on lueteltu Virtaa tulevaisuuteen -hankkeen verkkosivuilla (ks. yllä).
Englanninkielinen tiedote löytyy internetistä (pdf, 30 kt).
Lisätietoja:
WWF Suomi, viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666
Professori Peter Lund, TKK, Virtaa tulevaisuuteen -ohjausryhmän puheenjohtaja 040 515 0144.