WWF ja SLL huolissaan innokkuudesta rakentaa lisää vesivoimaloita
Hallitusneuvotteluissa ollaan ”puhtaan energian” nimissä rakentamassa lisää vesivoimaa. Ajatukset ovat kuitenkin pahasti hakoteillä. WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto vetoavat hallitusneuvottelijoihin, jotta vesivoimaa ei rakennettaisi lisää. Järjestöjen mielestä vain olemassa olevien suurvesivoimalaitosten koneistojen tehon nosto on hyväksyttävää. Suomessa lohi- ja meritaimenjoet on jo tuhottu lähes kokonaan. Nyt tulisikin keskustella turhien patojen purkamisesta vaelluskalojen elinmahdollisuuksien parantamiseksi.
Suomessa on jo rakennettu kaikki – ja ylikin – ekologisesti mahdollinen vesivoima. Lähes kaikki Suomen joet on rakennettu, myös Tornionjoki, jonka sivuhaara tuottaa vesivoimaa. Uudella vesivoimalla voitaisiin tuottaa vain sadasosia lisäenergiaa nykyiseen verrattuna, ja samalla tuhottaisiin korvaamattoman arvokkaita luontoarvoja. Pahiten uusista padoista kärsivät vaelluskalat lohi ja taimen sekä nahkiainen. Kaikki Suomen lohijoet on jo tuhottu Simo- ja Tornionjokea lukuun ottamatta ja meritaimenista useat kannat ovat sukupuuton partaalla. ”Jokien lisärakentamisen sijaan tulisikin purkaa turhia patoja ja rakentaa kalateitä olemassaolevien patojen ohi”, toteaa akatemiaprofessori Juha Merilä Helsingin yliopistosta.
Pienvesivoiman rakentamisinnossa on jätetty kokonaan käsittelemättä se seikka, että huomattava osa myös suojelemattomista koskista on vuoden 1980 jälkeen kunnostettu eli ennallistettu mm. valtion budjettivaroilla. Nämä kosket ovat nykyään mm. kalastuskäytössä. Tätä ei kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2005 tekemässä pienvesivoimakartoituksessa ole millään tavalla otettu huomioon, niinpä pien- ja minivesivoimaloiden rahoittaminen veronmaksajien rahoilla jatkuu. Voimalahankkeet ovat epäilyttäviä myös siksi, että niillä ei pystytä kompensoimaan edes niistä aiheutuvia vahinkoja. Tuotto on liian pieni ainakin voimalan omistajien mukaan. Tästä on valitettavia esimerkkejä esimerkiksi Uudellamaalla. Näin ollen kalatien rakentaminen ja veden korvaaminen yritetään saada myös valtion hoidettavaksi.
Jos hallitus päättää jatkaa voimalaitoksien tehoparannuksia, voimalaitoksen omistaja on WWF:n ja SLL:n mielestä aina velvoitettava rakentamaan kalatie ja luovutettava riittävästi vettä siihen. Investointitukien ehdoksi pitää asettaa sama vaatimus.
Julkisuudessa on virheellisesti keskusteltu vain vesilain muuttamistarpeesta, kun oikeasti kysymyksessä on valtaisa oikeudellinen ongelma.”Rakentamiselta suojeltujen vesistöjen, esimerkiksi Vuotos ja Iijoki, ottaminen uudelleen tarkasteltavaksi edellyttäisi luonnonsuojelulain mukaan säädettyjen Natura-päätösten purkua, koskiensuojelulain avaamista ja poikkeuspäätöstä vesienhoitolain mukaan. Vasta tämän jälkeen päästäisiin vesilain mukaiseen prosessiin. Tämä murentaisi Suomen maineen oikeusvaltiona”, sanoo luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen SLL:stä.
Allasajatukset ilmastouhka
Keskusteluissa esillä olleet ajatukset uusista tekoaltaista vaikuttavat niin ikään arveluttavalta. Tiedetään hyvin, että uusi tekoallas tuottaa vuosikymmenet suuret määrät ilmastonmuutoksen kannalta erittäin haitallista metaania. Kaiken lisäksi altaan alle jää suuri määrä tuottavaa biomassaa (puuta), jota voisi hyödyntää päästöttömään bioenergian tuotantoon. Allashankkeiden alle jäisi myös kappale kauneita Suomea, sillä sekä Kollaja että Vuotos sijaitsevat alueilla, joilla on merkittäviä luontoarvoja.
”Hallituksen tulisi keskittyä olennaisiin kysymyksiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Keskeiset keinot ovat energiatehokkuuden lisääminen ja ekologisesti kestävä uusiutuva energia, kuten bioenergia ja tuulivoima”, vaatii WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Lisätietoja:
WWF, suojelujohtaja Jari Luukkonen, gsm 040585 0020
Suomen luonnonsuojeluliitto, luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen, gsm 0400 153 133 ja luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola, gsm 0400 615530