WWF:n uusi selvitys: Nykytoimilla Suomi jää kauas tavoitteistaan Itämeren rehevöitymisen torjumiseksi

Joukko päättäjiä kokoontui keskustelemaan Itämeren tilasta Merentutkimuslaitoksen ja WWF:n päättäjä- risteilylle tutkimusalus Arandalle. Eturivissä pää- ministeri Matti Vanhanen ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Kuva: Jyrki Komulainen

WWF:n selvitys osoittaa, että ravinnepäästöjen vähennystavoitteita ei ole saavutettu juuri millään sektorilla. Suomesta Itämereen päätyvän typen kokonaiskuormitus on vähentynyt 1990-luvun alun määrästä vain neljä prosenttia ja fosforin 22 %. Suomen vesiensuojelun tavoiteohjelmassa tavoitteena oli ravinnekuormituksen puolittaminen vuoteen 2005 mennessä.

Maatalouden ravinnepäästöjen pienentämiseksi tarvitaan uusia tehokkaita toimia, sillä nykyinen ympäristötukijärjestelmä ei ole johtanut haluttuun tulokseen. Maatalouden typpikuormitus on jopa kasvanut hivenen eli kolme prosenttia ja fosforikuormitus vähentynyt vain 25 % 1990-luvun alun luvuista, vaikka ympäristötukijärjestelmässä on mukana 98 % peltopinta-alasta ja yli 90 % viljelijöistä.

Sen sijaan vapaaehtoisten ympäristönsuojelullisten erityistoimenpiteiden piirissä on vain 15 % viljelyalasta. Tehokkaimmista maatalouden ravinnekuormitusta pienentävistä vapaaehtoistoimista, kuten kosteikoista ja suojavyöhykkeistä on toteutunut vain murto-osa suunnitellusta.

Paljon parjattu kalatalous sen sijaan saavutti ja ylitti tavoitteensa. Vähennyksistä huolimatta kalankasvatuksen ravinnekuormitus voi silti edelleen olla paikallisesti merkittävää.

WWF pahoittelee, että uuden hallituksen ohjelmassa ei ole riittävästi konkreettisia toimia tilanteen korjaamiseksi. Hallitusohjelmaan on kuitenkin onneksi kirjattu Itämeren suojeluohjelman toteutuksen jatkaminen, joten WWF:n mukaan nykyisen hallituksen on nopeasti huolehdittava riittävistä määrärahoista ja niiden oikein kohdentamisesta Itämeren pelastamiseksi.

“Maatalouden ympäristötukijärjestelmää on uudistettava siten, että toimet nykyistä tehokkaammin kohdentuvat ravinnepäästöjen vähentämiseen. Suomen on kyettävä varaamaan korvamerkittyä rahaa esimerkiksi kosteikkojen perustamiseen, sillä tutkimusten mukaan se on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää maataloudesta vesistöihin tulevaa ravinnekuormitusta ja kiintoainetta”, sanoi WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen ministereille ja kansanedustajille tänään. ”Lisäksi WWF haluaisi nähdä hallituspuolueiden edistävän aktiivisesti vaalilupauksiaan.”

WWF vaatii myös, että Suomen hallituksen olisi voimakkaasti ajettava Itämerelle erityisasemaa EU:n tulevalla Itämeri-strategialla, niin että EU:n maatalouspolitiikka mahdollistaisi Itämeren rehevöitymien tehokkaamman torjumisen. Itämeren ympärillä tapahtuvalle maataloudelle on voitava esimerkiksi asettaa räätälöityjä toimintaperiaatteita, rahoitusta ja rajoituksia, jotka suoraan ja merkittävästi pienentäisivät ravinnehuuhtoumaa.

WWF esittää arviointiraportissaan myös muita toimia, joita Suomen tulisi tehdä Itämeren rehevöitymisen hillitsemiseksi. Suomi ei esimerkiksi ole allekirjoittanut muun muassa Ruotsin ja Viron EU-komissiolle tekemää ehdotusta, jossa ehdotettiin fosfaattien kieltämistä pesuaineista, vaikka näin Itämeren fosforikuormitusta voitaisiin vähentää jopa 20 %. Hallituksen olisi myös koottava uudestaan Itämeren suojeluohjelman korkean tason seurantaryhmä, jonka edellinen hallitus lakkautti vuonna 2006.

Merentutkimuslaitoksen ja WWF:n risteilylle tutkimusalus Arandalle osallistui tänään pääministeri Matti Vanhanen ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki, kansanedustajia sekä julkishallinnon ja yritysten edustajia. Päivän aikana käsiteltiin ilmastonmuutoksen vaikutusta Itämereen ja Itämeren suojeluohjelman toteutumista. Vieraat tutustuivat myös Aranda-aluksen toimintaan ja seurasivat esimerkiksi näytteenottoa meren pohjasta.

Itämeren suojeluohjelman toteutuksen loppuarviointi on luettavissa internetissä pdf-tiedostona

Taustatietoja toimittajille:

• Suomesta Itämereen joutuvat ravinnepäästöt ovat noin viisi prosenttia Itämeren typpipäästöistä ja noin seitsemän prosenttia Itämeren fosforipäästöistä. Suomen ravinnepäästöt ovat kuitenkin merkittävin rannikkovesistöjemme tilaan vaikuttava kuormituslähde. Maatalous on vastuussa yli puolesta Suomen fosfori- ja typpipäästöistä Itämereen.
• Itämeren suojeluohjelmassa peräänkuulutettiin 40 000 suojavyöhykehehtaarin ja 20 000 kosteikkohehtaarin perustamista, mutta tavoitteesta on toteutunut vain noin 10 prosenttia suojavyöhykkeiden ja alle prosentti kosteikkojen osalta.
• Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskevan asetuksen ylimenoaika päättyy vasta vuonna 2014, ja käytännön toteutus on ollut hidasta. Siksi haja-asutusalueen ravinnepäästötkään eivät ole pienentyneet odotetulla tavalla. Uudessa hallitusohjelmassa pyritään onneksi kuitenkin kiirehtimään asiaa jo ennen määrävuotta. Vuoden 2007 budjetissa myönnettiin 1 600 000 euroa lisärahoitusta talousjätevesiasetuksen toteutumisen kannalta kiireellisiin hankkeisiin, jotta myös jo olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät saataisiin mahdollisimman pian asetuksen- ja ajanmukaisiksi. Rahoitustarve on kuitenkin paljon suurempi, joten tulevissa budjeteissa on WWF:n mielestä varattava varoja tähän tarkoitukseen huomattavasti enemmän.
• Kalankasvatuksen typpikuormitus väheni 39 % ja fosforikuormitus 41 % 1990-luvun alun jälkeen.
• Itämeren suojeluohjelman toteutuksen loppuarviointi perustuu WWF:n keväällä 2007 tekemään haastattelu- ja kyselytutkimukseen, jonka avulla arvioitiin, miten hyvin Suomen Itämeren suojeluohjelma on eri hallinnonaloilla tähän asti toteutunut. Selvitystä varten haastateltiin keskeisiä valtionhallinnon aloja, Suomen ympäristökeskusta, rannikkoalueen ympäristö- ja TE- keskuksia ja useita etujärjestöjä.
• Selvityksessä arvioitiin ravinnepäästöjen kehitys ja niiden vähentämiseksi tehdyt toimet maataloudessa, yhdyskunnissa, haja-asutusalueella, teollisuudessa, kalataloudessa ja alusliikenteessä.
• Paavo Lipposen II hallitus hyväksyi keväällä 2002 kansallisen Itämeren suojeluohjelman. Kansainvälinen WWF myönsi sille korkeimman mahdollisen tunnustuksensa Gift to the Earth -tunnustuksen. Palkinnon ehtoihin kuuluu palkitun suojeluteon toteutuksen seuranta. Pahimmassa tapauksessa tunnustus voidaan vetää pois.
• Hallituspuolueilla oli mm. seuraavia vaalilupauksia: Keskusta keskittyi ohjelmassaan ravinnekuormituksen pienentämiseen. Puolue haluaisi tuoda maatiloille ravinnetasemittaukset, viljelijöiden palkitsemisen ja biokaasutuotannon. RKP halusi jatkaa taistelua Itämeren pelastamiseksi. Kokoomus ehdotti Itämeren valuma-alueen yhdyskuntajätevesien puhdistuksen nopeaa parantamista ja peltoviljelyn suojavyöhykkeiden perustamista. Vihreät vaativat maatalouden, kalankasvatuksen ja liikenteen päästöjen vähentämistä, Venäjän jätevesien käsittelyn tukemista sekä maatalouden ympäristötuen parempaa ympäristöohjaavuutta.

Lisätietoja:

WWF Suomi, suojelujohtaja Jari Luukkonen, 040 585 0020; meriasiantuntija Sampsa Vilhunen, 040 550 3854.
Soittopyynnöt Luukkoselle ja Vilhuselle 15.5. klo 9-13.30: viestintäjohtaja Päivi Rosqvist, 0400 425 666.