Maailman luonnonvarat kulutettu tältä vuodelta jo nyt loppuun

Maailman tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu 22. elokuuta loppuun. Keskiviikosta alkaen luonnonvarojen kulutus ylittää tuotannon ja elämme yli varojemme. Laskelma perustuu yhdysvaltalaisen Global Footprint Networkin mittauksiin.

Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen vuosittain laskema ekologinen jalanjälki kertoo, miten suuri määrä maa- ja merialueita tarvitaan tuottamaan luonnonvarat, joita ihmiskunta tarvitsee elintasonsa ylläpitämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen sitomiseen. Maailman ylikulutuspäivänä (Earth Overshoot Day) ihmiskunnan tarpeet ylittävät ekosysteemien kyvyn tuottaa luonnonvaroja, käsitellä jätteitä ja päästöjä. Tutkimuslaitos on arvioinut, että kulutuksemme ylittää vuosittain luonnon rajat jo yhdeksän kuukauden kuluttua.

Ihmiskunta tarvitsee yhteensä 1,5 maapalloa tyydyttääkseen tarpeensa. Suomalaisten ympäristöä kuormittava vaikutus johtuu erityisesti korkeista kasvihuonekaasupäästöistä. Muilta osin Suomen ekologinen jalanjälki on EU-maista pienimpiä.

”Kulutus- ja tuotantotapamme hävittävät lajeja ja niiden elinympäristöjä erityisesti trooppisissa maissa, joissa tuotetaan suuri osa länsimaalaistenkin käyttämistä hyödykkeistä tai niiden raaka-aineista”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. WWF julkistaa maailman luonnonvarojen ja monimuotoisuuden tilaa käsittelevän Living Planet -raportin kahden vuoden välein.

”Vaikka olemme rikkaissa länsimaissa onnistuneet muun muassa lainsäädännön ja suojelualueiden avulla kääntämään useiden eliölajien kehitystä parempaan suuntaan, länsimaiden kulutus näkyy yhä voimakkaammin kehittyvien maiden ekosysteemeissä. Olemme tavallaan ulkoistaneet luonnon köyhtymisen.”

Ihmiskunnan aineellinen hyvinvointi perustuu viime kädessä luonnon tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Maailman maat eroavat toisistaan sen suhteen, mikä on niiden ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin eli ekologisen tuottokyvyn suhde henkeä kohden. Suomen biokapasiteetti on Euroopan suurin ja maailman seitsemänneksi suurin. Ekologista jalanjälkeä suurempi biokapasiteetti kertoo käytettävissä olevasta maapinta-alasta, mutta myös siitä, millaista luonnonvarapolitiikkaa ja väestöpolitiikkaa maa harjoittaa. Suomen lisäksi muita suuren biokapasiteetin maita Euroopassa ovat vain Ruotsi, Viro, Latvia ja Norja.

“Luonnonvarojen riittävyys ja maantieteellinen jakautuminen on yhä keskeisempi poliittinen kysymys. Hyvinvointi on saavutettavissa vain, jos kansallisia luonnonvaroja varjellaan eikä ylikuluteta maailman yhteisiä varantoja. Yli luonnonvarojen eläminen on kestämätöntä ja lyhytnäköistä. Meidän on löydettävä tapoja tehdä vähemmästä enemmän”, sanoo ympäristöministeri Ville Niinistö.

Fakta: Maailman ylikulutuspäivä

  • Ekologinen jalanjälki on kattavin käytettävissä oleva mittari, jolla voidaan arvioida ihmiskunnan kokonaiskulutuksen ja maapallon ekosysteemien tuottokyvyn suhdetta.
  • Jopa yli puolet ekologisesta jalanjäljestä koostuu hiilijalanjäljestä. Hiilijalanjälki kertoo tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana syntyneistä kasvihuonekaasupäästöistä.
  • Globaalihehtaareina ilmaistava biokapasiteetti kuvaa alueen yhteenlaskettua ekologista tuottokykyä vuoden aikana.
  • Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on 2,7 globaalia hehtaaria ja biokapasiteetti vain 1,8 globaalia hehtaaria henkeä kohden. Suomalaisen ekologinen jalanjälki on 6,2 globaalia hehtaaria, josta hiilijalanjäljen osuus on 4,2 globaalia hehtaaria.
  • Global Footprint Networkin teemasivu
  • Living Planet –raportti 2012

Lisätietoja

Ympäristöneuvos Sauli Rouhinen, ympäristöministeriö,
puh. 050 565 8394, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, puh. 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi

Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, puh.040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi

Erityisavustaja Paloma Hannonen, ympäristöministeriö, puh. 0400 143 912, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 21.8.2012