Kosteikot kiinnostavat viljelijöitä
WWF Suomen teettämässä tutkimuksessa selvisi, että viljelijät kaipaavat lisää tietoa kosteikoista vesistöjen rehevöitymisen torjunnassa. Viljelijät eivät myöskään tunne saavansa tarpeeksi tietoa fosforivalumien torjumisesta. Yli puolet viljelijöistä arvelee, että heidän tiloiltaan ei tule lainkaan liukoisten ravinteiden valumia. Kyselytutkimus oli osa EU:n rahoittamaa Active wetlands -tutkimushanketta.
”Viljelijöiden asenteiden selvittäminen ja huomioiminen on avainasemassa, kun haluamme edistää maatalouden ympäristönsuojelua ja kehittää uutta maatalouden ohjelmakautta tukimuotoineen”, toteaa WWF Suomen suojeluasiantuntija Elina Erkkilä.
Kyselyn toteuttajana oli Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Kyselyyn vastasi 372 viljelijää Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueelta. Mukana oli niin kasvinviljely- kuin eläintilojakin. Kohderyhmä valittiin satunnaisotannalla, ja osallistumiskutsu lähetettiin yhteensä 1 253 viljelijälle. Määrä on noin kymmenesosa kohdealueen maatiloista.
”Se, että vastanneista kaksi kolmannesta oli sitä mieltä, että kosteikkojen perustamisesta ei saa riittävästi tietoa, on minusta selvä merkki siitä, että halutessamme lisää kosteikkoja meidän on panostettava myös neuvontaan, koulutukseen ja viestintään”, Erkkilä toteaa. ”Yli puolet viljelijöistä myös arveli, ettei heidän tilaltaan tule liukoisen fosforin valumia ollenkaan.” Liukoinen fosfori on suoraan käyttökelpoista leville, minkä vuoksi se on hyvin merkittävä vesistöihin päätyvä rehevöitymistä edistävä tekijä.
Kosteikko hidastaa veden virtausta ja suodattaa maatalouden ravinteita. Liukoisiin ravinteisiin kosteikot purevat kuitenkin huonommin kuin maa-aineksessa kiinnittyneenä kulkeutuviin ravinteisiin. Active wetlands -kosteikkohankkeessa tutkitaan kosteikkojen tehon parantamista kemiallisten käsittelyjen keinoin. Mahdollisuutena on esimerkiksi saostaa maatalouden valumavesien kuljettamaa liukoista fosforia rautasulfaatilla. Rautasulfaatti on tuttu kemikaali asumisjätevesien puhdistuksessa.
”Vastaajista yli kolmannes arveli, että toimiessaan kemikaalit lisäävät kosteikkojen perustamisen houkuttelevuutta ja neljännes vastaajista oli valmis ottamaan käyttöön kemiallisia menetelmiä omilla maillaan. Myönteisimmin kemikaaleihin suhtautuvat ne, joilla on jo perustettuna kosteikko. Kyselyssä yli 60 prosenttia vastaajista halusi myös lisää tietoa liukoisesta fosforista ja sen valumien torjunnasta”, sanoo tutkija Risto Uusitalo MTT:stä.
”Viljelijät näyttävät suhtautuvan hyvinkin ennakkoluulottomasti ja myönteisesti uusiin innovaatioihin maatalouden vesiensuojelun edistämiseksi. Nyt meidän tulee tutkimuksissamme todentaa uusien menetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset.”
Viljelijät olisivat haastattelututkimuksen mukaan valmiita laittamaan kemikaalien käyttöön jonkin verran omaa aikaa ja rahaa. Kuitenkin yli yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli sitä mieltä, että aktiivisten menetelmien käytön tulisi saada tukea ympäristöinvestointina.
Mielenkiintoinen yksityiskohta tutkimuksessa oli, että lähes kaikkien vastaajien mielestä luonnonkosteikkojen kuivaamisesta olisi luovuttava. Soita ja muita kosteikkoja kuivataan edelleen muun muassa maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon tarpeisiin.
Lisätietoa:
MTT, Risto Uusitalo, tutkija, risto.uusitalo@mtt.fi, puh. 029 5317868
WWF Suomi, Sampsa Vilhunen, ohjelmapäällikkö, sampsa.vilhunen@wwf.fi, 040 550 3854
WWF Suomi, Elina Erkkilä, suojeluasiantuntija elina.erkkila@wwf.fi, puh. 050 522 4540
Lisää tietoa:
EU:n tukeman Active wetlands -hankkeen tavoitteena on luoda ja kehittää kosteikkoalueilla käytettäviä ravinteiden pidättämismenetelmiä ja -tekniikoita. Näiden menetelmien toimivuutta, taloudellisuutta ja käytettävyyttä selvitetään käytännön kokein sekä mallinnuksen avulla. Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Turun ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus (SYKE), WWF Suomi, Viron maatalousyliopisto sekä WWF:n virolainen sisarjärjestö ELF.
Hankkeen toimenpiteisiin kuuluu yleisempi osio tietoisuuden lisäämisestä liittyen muun muassa kosteikkojen vesiensuojelulliseen tehokkuuteen. Tämän lisäksi hankkeessa keskitytään tutkimaan tiettyjen kemikaalien vaikutusta kosteikkojen vesiensuojelulliseen toimivuuteen ja toimivuuden tehostamiseen. Hankkeessa tarkastellaan myös keinoja kosteikkojen kustannustehokkuuden parantamiseksi mm. mallintamisen avulla.
Active wetlands- tutkimushanke päättyy huhtikuussa 2013. Hankkeen tuloksista järjestetään loppuseminaari sekä tiedotustilaisuus.
Lisätietoa hankkeesta www.wwf.fi/activewetlands.fi