Itämerellä on pyöriäisiä!
Itämereltä löytyy äärimmäisen uhanalaisia pyöriäisiä. Tieto perustuu kaksivuotiseen akustiseen seurantaan, jossa on tallennettu pyöriäisen kaikuluotausääniä. Eniten havaintoja on tehty Tanskan vesillä lounaisella Itämerellä sekä runsaasti myös Ruotsin etelärannikolla ja Saksassa. Suomen alueelta havaintoja on tehty lounaiselta avomerialueelta. WWF on mukana hankkeessa.
EU LIFE+ -rahoitteisessa hankkeessa on toukokuun 2011 ja huhtikuun 2013 välisenä aikana kerätty mittava akustinen aineisto. Nyt voidaan esittää kartalla pyöriäishavainnot 304 tutkimuspisteeltä sekä suhteelliset havaintomäärät alueittain. Tämä on enemmän kuin pyöriäisen esiintymisestä Itämerellä on tiedetty aiemmin. Hanke siirtyy seuraavaksi analyysivaiheeseen ja aineiston tarkempi jatkokäsittely tuottaa vielä lisää tietoa.
Tietoa tarvitaan suojelutoimien suunnittelussa
Itämeren pyöriäispopulaatio on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Luokitus perustuu kuitenkin puutteelliseen tietoon ja nykyiset lukumääräarviot ovat epätarkkoja. Perinteiset kartoitusmenetelmät, kuten vesi- ja ilma-aluksia käyttävät laskennat, eivät sovi alueille, joissa eläintiheys on hyvin pieni. SAMBAH-hankkeessa (Static Acoustic Monitoring of the Baltic Sea Harbour Porpoise) otettiin käyttöön uusi menetelmä, jossa suuri määrä merenpohjaan ankkuroituja akustisia ilmaisimia on tallentanut pyöriäisen liikkumiseen, saalistukseen ja kommunikointiin käyttämiä kaikuluotausääniä.
Aineiston käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa tallennetut kaikuluotausäänet muunnetaan eläintiheydeksi ja lukumääriksi sekä koko tutkimusalueelle että maakohtaisesti. Vaikka pyöriäiset liikkuvat yli valtionrajojen, maakohtaiset runsausarviot ovat tärkeä tieto kansallisia suojelu- ja toimintasuunnitelmia laativille viranomaisille sekä EU:n habitaatti- ja meristrategiadirektiivien toimeenpanoon. Suunnitelmille on suuri tarve, jotta pyöriäisen tulevaisuus Itämeressä voidaan taata.
Seuraavassa analyysivaiheessa tiheysaineistoa käytetään paikkatietomallinnukseen, jonka avulla tuotetaan yksityiskohtaisemmat levinneisyyskartat ajallisesta vaihtelusta ja pyöriäisen esiintymisestä suhteessa erilaisiin ympäristötekijöihin, kuten veden suolapitoisuuteen. Näiden karttojen perusteella voidaan tunnistaa pyöriäisen tärkeimpiä elinalueita ja alueita, joissa konfliktiriski ihmistoiminnan kanssa on suurin.
Tiheys- ja lukumääräarviot valmistuvat kevään aikana ja elinympäristömallinnus syksyllä 2014.
Suomesta SAMBAH–hankkeen toteutukseen ja rahoitukseen osallistuvat Turun ammattikorkeakoulu, ympäristöministeriö, Särkänniemen delfinaario ja WWF Suomi.
Lue lisää: www.sambah.org
Lisätietoja:
Olli Loisa, Turun ammattikorkeakoulu, olli.loisa@turkuamk.fi, puh. 050 598 5743