Mediatiedotteet | 21/05/2015

Energiaa tuhlataan julkisissa rakennuksissa – EU-valtiot surkeita esimerkkejä energiatehokkuuden tavoittelussa

Kaisa Ryynänen

Suurin osa EU-maista toteuttaa energiatehokkuusdirektiivin julkisia rakennuksia koskevat toimenpiteet puutteellisesti. Raportointi on pääosin riittämätöntä, ja maakohtaiset energiansäästötavoitteet on laskettu väärin. Suomi pärjää vertailussa kehnosti.

Eurooppalaisen energiatehokkuutta ja -säästöä edistävän koalition (The Coalition for Energy Savings) julkaisemassa raportissa tutkittiin jäsenmaiden suunnitelmia energiatehokkuusdirektiivin 5. artiklan täytäntöön panemiseksi. Artikla velvoittaa jäsenmaat peruskorjaamaan vuosittain 3 prosenttia keskushallinnon omistamien rakennusten pinta-alasta energiatehokkaaksi tai saavuttamaan vastaavan energiansäästön vaihtoehtoisilla toimenpiteillä. Näitä voivat olla esimerkiksi rakennusten käyttäjille suunnatut informaatiokampanjat sekä kiinteistönhoitoyritysten motivointi energiansäästöön.

28 jäsenmaasta 17 valitsi vaihtoehtoiset toimenpiteet, mutta vain Itävalta, Kroatia, Italia ja Slovakia laskivat ja raportoivat korjausrakentamista vastaavan säästötavoitteen oikein. Muut laskivat kumulatiivisen säästötavoitteensa vuosille 2014–2020 pahasti alakanttiin: esimerkiksi Suomen asettama tavoite (8,2 GWh) on vain neljäsosa direktiivin edellyttämästä säästömäärästä (34 GWh).

”Energiatehokkuuden tärkeyttä alleviivataan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa, mutta jäsenvaltiot vetävät mattoa omien jalkojensa alta sivuuttaessaan asiassa omat rakennuksensa. Julkiset energiatehokkuushankkeet ja pilottikohteet ovat elintärkeitä kasvavalle energiatehokkuusalalle”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

Yleinen syy säästötavoitteen laskuvirheeseen piilee siinä, että korjausrakentamisen energiasäästöt eivät pääty ensimmäisen vuoden jälkeen, vaan jatkuvat koko tarkastelujakson ajan. Esimerkiksi vuoden 2016 lopussa tulee olla säästettynä energiamäärä, joka vastaa vuoden 2016 säästöjen, kaksi kertaa toteutuneiden vuoden 2015 säästöjen, ja kolme kertaa toteutuneiden vuoden 2014 säästöjen summaa. Esimerkiksi Suomen laskema 8,2 GWh:n tavoite kuvaa säästötavoitetta vain vuodelle 2020, ei koko tarkastelujaksolle 2014–2020.

Lisätietoja:
projektityöntekijä Jere Lehtomaa, WWF Suomi, 0400 422 659

Raportti kokonaisuudessaan (englanniksi): http://energycoalition.eu/20150521

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 03/04/2024

WWF:n Luontoliven kevätkausi alkaa – en­sim­mäi­se­nä kur­kis­te­taan sääk­sen­pe­säl­le

WWF:n suosittu livekamera sääksien pesältä aukeaa tänään jo kahdeksatta kertaa. Viime vuonna 3,8 miljoonaa katselukertaa keränneessä sääksikamerassa nähtiin poikasten varttumisen lisäksi kilpakosija ja tuntematon poikanen ruokavieraana.
Lue lisää
Uutiset 15/04/2024

Sai­maan­nor­pan suojelun kannalta tärkeä verk­ko­ka­las­tus­ra­joi­tus astuu tänään voimaan – “Nor­pa­nys­tä­vä jättää verkot kuivalle maalle ympäri vuoden”

Verkkokalastus on kielletty Saimaan norppa-alueilla kesäkuun loppuun saakka, mutta verkot ovat saimaannorpalle vaarallisia ympäri vuoden. Norpanystävä kalastaa norppaturvallisilla pyydyksillä.
Lue lisää
Uutiset 20/03/2024

Selvitys: Suklaabrän­dit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon tor­ju­mi­sek­si – pian se voi näkyä suklaa­pu­la­na Euroopassa

Pääsiäisen aikaan kauppojen hyllyt ovat pullollaan erilaisia suklaatuotteita. Monen herkun taustalta löytyy kuitenkin edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa, selviää tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteytyksestä.
Lue lisää