WWF: Hajautettu malli energiatehokkuuden lisäyksellä vahvistettuna on paras ratkaisu Helsingille
Hajautettu energiantuotannon malli on Helsingin päätettävänä olevista energiavaihtoehdoista selvästi paras, jos mallia vahvistetaan lisäämällä kaupungin rakennuskannan energiatehokkuutta järjestelmällisesti. Ympäristöjärjestö WWF:n teettämän selvityksen mukaan kaukolämmön tarvetta on mahdollista vähentää Helsingissä nykytasosta 46 prosenttia vuoteen 2050 mennessä energiatehokuutta lisäävillä toimilla.
“Tehostamismahdollisuuksia on runsaasti erityisesti Helsingin vanhassa kerrostalokannassa, jossa peruskorjaukset ovat muutenkin ajankohtaisia. Lopputuloksena on hyväkuntoinen ja energiatehokas rakennuskanta, joka maksaa energiatehokkuuden parantamisen takaisin syntyvinä kustannussäästöinä, ja tuottaa sen jälkeen säästöjä koko rakennuksen elinkaaren ajan”, sanoo WWF:n projektityöntekijä Jere Lehtomaa.
Hajautettu malli on sekä hinnaltaan että riskeiltään kolmesta esitetystä vaihtoehdosta turvallisin. Se mahdollistaa kivihiilen korvaamisen puhtaalla energialla ja on toteutettavissa nykyistä infrastruktuuria hyödyntämällä.
”Hajautetussakin vaihtoehdossa riskinä on ajautuminen useampiin pienempiin biolämpölaitosinvestointeihin ja kestämättömään puun polton tasoon, jos lämmönkulutusta ei leikata järjestelmällisellä rakennusten energiatehokkuuden nostolla”, Lehtomaa sanoo.
Kaupungilta vaaditaan aktiivista otetta
Hajautettu malli edellyttää kaupungilta aktiivisuutta. WWF:n selvityksessä esitetään kaupungille energiatehokkuuden tehostamiseksi useita toimenpiteitä, joita ovat muun muassa lähiöiden energiaperuskorjausten konseptointi ja edistäminen, kiertävän energiatehokkuusrahaston perustaminen sekä kaupungin omien kiinteistöjen korjaaminen.
Helsingin kaupunginvaltuusto päättää kaupungin energiaratkaisuista syksyn aikana. Yhtenä vaihtoehtona olevan, uuden biovoimalaitoksen rakentaminen Vuosaareen olisi valtava investointi, johon sisältyy WWF:n näkemyksen mukaan suuri, puun riittävyyteen ja energiakäytön hyväksyttävyyteen liittyvä riski. Kolmas vaihtoehto, vanhojen hiilivoimaloiden käyttöiän jatkaminen korjausten avulla, puolestaan olisi kallis ja riskialtis lykkäys vuosia esillä olleelle päätökselle luopua kivihiilestä.
”Energiatehokkuuden hyödyt on laajalti tunnustettu. Se leikkaa kaupunkilaisten energiantarvetta, energialaskua ja päästöjä, pienentää paisunutta korjausvelkaa, nostaa kiinteistöjen arvoa ja on merkittävä paikallinen työllistäjä. Tänä syksynä kaupunki päättää, mitä se asukkailleen haluaa tarjota”, Lehtomaa summaa.
Lisätietoja:
projektityöntekijä Jere Lehtomaa, WWF, p. 050 463 8566, jere.lehtomaa@wwf.fi
Lue koko selvitys täältä: http://wwf.fi/mediabank/7784.pdf
Energiatehokkuuspotentiaalin taustaselvityksen on toteuttanut riippumaton asiantuntijayhtiö Gaia Consulting Oy kesäkuussa 2015 WWF Suomen toimeksiannosta. Selvityksessä tarkasteltiin Helsingin kaukolämmön kulutusta vuoteen 2050 asti. Mukaan valittiin kolme skenaariota: perusura sekä kaksi vaihtoehtoa eri tason energiatehokkuustoimenpiteille. Perusuralla oletetaan, ettei nykyiseen rakennuskantaan kohdisteta energiatehokkuusparannuksia lainkaan. Skenaariossa 1 toteutetaan vain kannattavimmat energiatehokkuustoimenpiteet, skenaariossa 2 on mukana myös raskaampia toimenpiteitä.