Päivitetyt salametsästystilastot osoittavat sarvikuonon olevan edelleen uhattuna
Sarvikuonojen salametsästys on laskussa Etelä-Afrikassa ensi kertaa vuosiin. Toisaalta Namibiassa ja Zimbabwessa sarvikuonoja salametsästetään nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Huolestuttavat luvut osoittavat, että toimia salametsästyksen kitkemiseksi on tiukennettava entisestään.
Sarvikuonojen salametsästys on kääntynyt Etelä-Afrikassa laskuun. Viime vuonna maassa salametsästettiin 1 175 sarvikuonoa, kun vuonna 2014 lukema oli ennätykselliset 1 215 yksilöä. Vaikka luku on edelleen todella korkea, uudet tulokset ovat kuitenkin rohkaisevia, sillä sarvikuonojen salametsästys on ollut maassa roimassa kasvussa vuodesta 2007 lähtien.
Samalla kun tilanne Etelä-Afrikassa on parantunut hieman, kuuluu huolestuttavia uutisia nyt Namibiasta ja Zimbabwesta. Molemmissa maissa sarvikuonojen salametsästys on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2014.
Kun vuonna 2013 Namibiassa salametsästettiin vain neljä sarvikuonoa, oli määrä vuonna 2014 jo 25. Viime vuonna maassa salametsästettiin jopa 80 sarvikuonoa, eli kasvu on ollut räjähdysmäistä. Samanlainen kehityssuunta on havaittavissa Zimbabwessa, jossa viime vuonna salametsästettiin 50 sarvikuonoa. Määrä on yli tuplaantunut kahden aiemman vuoden yhteistuloksesta.
Suurin osa – jopa 95 prosenttia – Afrikan sarvikuonoista elää Etelä-Afrikassa, Namibiassa ja Zimbabwessa.
”Tulokset osoittavat, että tarvitsemme nopeasti lisää kansainvälisiä toimia poliisin ja muiden viranomaistahojen välillä. Myös suurimpien sarvikuonon sarven vientimaiden, kuten Vietnamin, on otettava harppauksia lainsäädännön tiukentamisen eteen, jotta eläinten osilla käytävä kauppa loppuu”, WWF Suomen kansainvälisen kehityksen ohjelmapäällikkö Anne Tarvainen toteaa.
“On huomattava, että paikalliset yhteisöt ovat tärkeässä asemassa salametsästyksen kitkemisessä. Niiden on kuitenkin voitava tuntea olevansa oleellinen osa kamppailussa ainutlaatuisen luonnon ja villieläinten säilyttämisessä. WWF tekee työtä paikallisyhteisöjen kanssa niiden sitouttamiseksi luonnon ja villieläinten suojelutyöhön”, Tarvainen jatkaa.
Sarvien myyntiä ei onnistuttu kieltämään Etelä-Afrikassa
Vain päivää ennen tilastojen julkaisemista Etelä-Afrikan korkein oikeus hylkäsi hallituksen esityksen, jolla haluttiin kieltää sarvikuonon sarvien kansallisen myynnin vapauttaminen.
”Sarvikuonon sarvella ei ole Etelä-Afrikassa kysyntää, joten suurella todennäköisyydellä kaupan vapauttaminen saisi vain aikaan sarvien myymisen laittomille markkinoille Aasiaan. Kansallisen kaupan hyväksyminen sotisi myös CITES-yleissopimusta vastaan ja tekisi salametsästyksen kitkemisestä entistä vaikeampaa”, Tarvainen kommentoi.
Sarvikuonoja salametsästetään niiden sarvien takia. Vaikka sarvi koostuu pääasiassa keratiinista – samasta rakennusaineesta kuin ihmisen kynnet – eikä sillä ole todistettu olevan lääketieteellistä vaikutusta, valmistetaan siitä rohdoksia erityisesti Vietnamin ja Kiinan markkinoille. Sarvikuonon sarven grammahinta on laittomilla markkinoilla jopa kultaa ja kokaiinia suurempi.
CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä vientiä ja tuontia.
Lisätietoja:
Anne Tarvainen
Kansainvälisen kehityksen ohjelmapäällikkö,
WWF Suomi
Puh. 040 756 8326
anne.tarvainen@wwf.fi