Sarvikuonoja salametsästettiin Afrikassa ennätysmäärä vuonna 2015
Salametsästettyjen sarvikuonojen määrä kasvoi kuudetta vuotta peräkkäin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) keskiviikkona 9.3. julkaisemien lukujen mukaan. Viime vuonna Afrikassa tapettiin ennätysmäärä sarvikuonoja – 1 338 kappaletta. Tämä on 33 yksilöä enemmän kuin tammikuussa 2016 arvioitiin*.
Vuonna 2015 salametsästettyjen sarvikuonojen määrä on korkein sitten vuoden 2008, jolloin salametsästyskriisi alkoi. Vuoden 2008 jälkeen salametsästäjät ovat tappaneet Afrikassa vähintään 5 940 sarvikuonoa. Sarvikuonoja salametsästetään niiden sarvien takia. Sarven kasvanut kysyntä etenkin Aasian laittomilla markkinoilla ajaa sarvikuonoja kohti sukupuuttoa.
”Laajamittainen salametsästys horjuttaa sarvikuonon suojelussa viime vuosikymmeninä aikaansaatuja tuloksia,” sanoo Mike Knight, IUCN:n Afrikan sarvikuonoasiantuntijaryhmän puheenjohtaja.
Vaikka sarvikuonojen salametsästys kasvaa edelleen, se ei kasva niin räjähdysmäisesti kuin aiemmin. Salametsästyksen kasvun hidastuminen on tapahtunut samanaikaisesti kun lainvalvontaa on kiristetty ja suojelutyöhön käytettyjen varojen määrä on kasvanut. Kahden viime vuoden aikana salametsästys on vähentynyt Keniassa. Lisäksi Etelä-Afrikassa salametsästettyjen sarvikuonojen määrän vuodesta 2008 jatkunut kasvu pysähtyi viime vuonna.
“Viime vuosien kehityskulut Keniassa ja Etelä-Afrikassa osoittavat, että sitkeät suojelutoimenpiteet – jotka pohjautuvat yhteistyöhön, vahvaan poliittiseen tahtoon ja suojelutyöhön käytettyjen varojen lisäämiseen – toimivat”, kommentoi Tanja Pirinen, WWF Suomen suojeluasiantuntija.
”Salametsästyksen huolestuttava lisääntyminen Namibiassa ja Zimbabwessa kuitenkin osoittaa, että tehdyt toimet eivät vielä estä kansainvälisiä rikollisjengejä, jotka usein ovat tappamisen takana. Nyt ne vain siirtyvät salametsästämään sarvikuonoja muissa maissa”, Pirinen jatkaa.
Sarvikuonon sarvi on laittomilla markkinoilla kalliimpaa kuin kokaiini. Sen hankintaa ja myyntiä johtavat kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden toimijat, jotka salakuljettavat myös huumeita, aseita ja ihmisiä. Vaikka sarvi koostuu pääasiassa keratiinista – samasta rakennusaineesta kuin ihmisen kynnet – eikä sillä ole todistettu olevan lääketieteellistä vaikutusta, valmistetaan siitä rohdoksia erityisesti Vietnamin ja Kiinan markkinoille.
“Metsänvartijat riskeeraavat päivittäin henkensä sarvikuonoja suojellessaan, mutta he eivät yksin pysty pelastamaan sarvikuonoja. Myös tulliviranomaisten ja poliisien täytyy olla sitoutuneita salakuljetuksen ja laittoman kaupan pysäyttämiseen”, sanoo Pirinen.
*Salametsästettyjen sarvikuonojen määrän arvio tammikuussa 2016: http://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Paivitetyt-salametsastystilastot-osoittavat-sarvikuonon-olevan-edelleen-uhattuna–2646.a
Lisätietoja:
Suojeluasiantuntija, Tanja Pirinen, WWF Suomi, 040 840 0058