Vastuullisuudesta tuli arkipäivää suomalaisessa kalakaupassa
Maailman meriä ollaan ryöstämässä tyhjiksi, mutta Suomessa kalojen tilanne näyttää valoisammalta. WWF:n tekemästä tuoreesta kyselystä ilmenee, että suomalaisissa kaupoissa ja ravintoloissa on myynnissä enää äärimmäisen vähän Kalaoppaassa punaisella listattuja kala- ja äyriäistuotteita. Myös kalastushallinnossa on tapahtunut valtavia muutoksia parempaan viime vuosien aikana.
Kalojen määrä on puolittunut maailman merissä vain yhden sukupolven aikana, ja väestönkasvu lisää kalastuspainetta entisestään.
”Globaalisti tilanne on todella huolestuttava, mutta samaan aikaan Suomessa sekä kalakauppa että kalastushallinto ovat ottaneet valtavia harppauksia vastuullisuudessa. Hyvästä kehityksestä kertoo se, että WWF:n Kalakampanjan kunnianhimoiset tavoitteet on saavutettu lähes täydellisesti”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.
WWF haastoi vuonna 2012 Suomen tärkeimmät kala-alan toimijat tekemään konkreettisia sitoumuksia kalakaupan vastuullisuuden edistämiseksi. Kampanjan päätavoitteeksi määriteltiin, ettei Suomessa vuoden 2015 loppuun mennessä olisi kaupan WWF:n Kalaoppaan punaisella listalla olevia kaloja.
Tavoitteeseen on päästy lähes täysin. WWF:n tuoreeseen kyselyyn vastasi kattava joukko yrityksiä, joiden valikoimissa olevista tuotteista keskimäärin 62 prosenttia oli Kalaoppaan vihreällä listalla ja 35 prosenttia keltaisella listalla. Punaisella listalla olevien tuotteiden määrä oli ainoastaan 2 prosenttia kaikista tuotteista.
”Vastuullisuudesta on tullut arkipäivää suomalaisessa kalakaupassa”, Ovaska iloitsee.
Positiivisesta kehityksestä kertovat myös Tullin tilastot, joiden mukaan monen WWF:n Kalaoppaassa punaisella listatun lajin tuonti Suomeen on vähentynyt huomattavasti tai loppunut kokonaan kampanjan käynnistämisen jälkeen.
”Esimerkiksi niilinahventa tuotiin vuosina 2004–2011 Suomeen keskimäärin lähes 850 000 kiloa. Viime vuonna määrä oli pudonnut vajaaseen 600 kiloon. Rauskuja ja uhanalaisia sinievätonnikaloja ei ole tuotu viime vuosina Suomeen lainkaan. Kehitys on huimaa”, Ovaska sanoo.
Kalakaupan vastuullisuuden lisäämisen ohella kampanjan tavoitteena oli kotimaisten uhanalaisten kalojen suojeleminen.
”Uhanalaisten kalojen suojelussa on viime vuosina edetty harppauksin. Tämä näkyy konkreettisesti muun muassa Itämeren lohikantojen ja Suomenlahden meritaimenkantojen elpymisenä”, Ovaska sanoo.
”Kampanjan saavutukset ovat yhteistyön tulosta, sillä toimijat eri aloilta ovat puhaltaneet yhteen hiileen. Iso kiitos kuuluu etenkin aktiivisille kansalaisille, jotka ovat ryhtyneet vaatimaan kaloille valoisampaa tulevaisuutta. Kansalaisten kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta kertoo muun muassa se, että noin kolmannes suomalaisista kertoo noudattavansa WWF:n Kalaoppaan suosituksia”, Ovaska sanoo.
Suomessakin vielä haasteita edessä
Suomalaisten kalankulutus on kasvanut viime vuosina, ja syynä on ulkomailta tuodun kasvatetun kalan suosion lisääntyminen. Tämä tarkoittaa, että suomalaisten kulutustottumukset vaikuttavat kaukana maailman merillä.
”Tonnikalaa ja norjalaista kasvatettua lohta ostetaan yhä suuria määriä. Suomalaisten tulisi siirtyä ympäristösertifioitujen tonnikala- ja lohituotteiden käyttöön, jos kalakauppaa halutaan kutsua täysin vastuulliseksi”, WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.
”Toisaalta hyvä vaihtoehto tuontikaloille löytyy läheltä. Kotimaista alihyödynnettyä kalaa, kuten silakkaa ja särkeä, voitaisiin syödä huomattavasti enemmän. Nyt esimerkiksi silakkasaaliista valtaosa syötetään turkiseläimille. Tässä on kehittämisen paikka”, Vilhunen sanoo.
Uhanalaisten kalakantojen suojelussa tulevaisuuden haasteena on erityisesti vaelluskalojen, kuten lohen, taimenen ja vaellussiian, luonnonlisääntymisen elvyttäminen poistamalla vaellusesteitä joista ja kunnostamalla lisääntymis- ja elinympäristöjä.
Vaikka haasteita on edessä, juhlaan on aihetta jo nyt.
”Suomessa saavutetut hienot tulokset voivat toimia maailmanlaajuisesti esimerkkinä siitä, miten yritykset, hallinto, järjestöt sekä kansalaiset voivat yhdessä vaikuttaa maailmanlaajuisen ylikalastusongelman ratkaisemiseen”, Vilhunen sanoo.
Lisätietoja:
Suojeluasiantuntija Matti Ovaska, 040 727 3149, matti.ovaska@wwf.fi
Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, 040 550 3854, sampsa.vilhunen@wwf.fi
WWF:n kyselyyn vastasi yhteensä 20 yritystä, jotka edustavat laajasti päivittäistavara- ja kalakauppaa sekä suurkeittiösektoria ja ravintolaketjuja. Tutustu kyselyyn ja WWF:n Kalakampanjan loppuraporttiin laajemmin osoitteessa: wwf.fi/mediabank/8394.pdf
Tutustu WWF:n Kalaoppaaseen: wwf.fi/kalaopas