Suomalaisen metsäluonnon tulevaisuuden ratkaisee 632 000 päätöstä
Suomalaisella metsäluonnolla ei mene niin hyvin kuin uskotaan. Esimerkiksi aiemmin yleisesti metsissä tavattu hömötiainen on vähentynyt jopa 40 prosenttia 2000-luvulla. Syy sen ja satojen muiden uhanalaisten lajien ahdinkoon on voimakas metsätalous. WWF julkaisi tänään Metsänhoito-oppaan, jonka konkreettisia ohjeita seuraamalla jokainen metsänomistaja voi turvata monimuotoisuutta omassa metsässään tuotosta suuremmin tinkimättä.
Suomen maapinta-alasta 77 prosenttia on metsää ja puuta tuotetaan vuosittain enemmän kuin sitä korjataan. Metsillä ei kuitenkaan mene hyvin. Uhanalaisia metsälajeja on uusimman arvion mukaan 814.
”Voimakkaat hakkuut ja laajamittaiset ojitukset ovat lisänneet metsien kasvua, mutta samalla ne ovat heikentäneet metsäluonnon tilaa. Puuta siis riittää, mutta luonto kärsii”, WWF:n metsäasiantuntija Annukka Valkeapää toteaa.
Suuri vastuu Suomen metsäluonnon tulevaisuudesta lepää metsänomistajien harteilla: Suomessa on noin 632 000 yksityistä metsänomistajaa, joista jokainen päättää viime kädessä itse oman metsänsä tilasta. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa avainpelaajia ovat lisäksi valtio ja suuret maanomistajat, kuten kunnat ja yhteisöt, sekä metsäyhtiöt, metsäpalvelutoimijat ja maankäytön suunnittelijat.
”Joillekin metsänomistajille puuntuotanto on kaikki kaikessa, mutta useimmille se on yksi tavoite muiden joukossa. Metsänhoito-oppaan viesti on yksinkertainen: taloudellinen tuotto ja luonnon monimuotoisuus voidaan sovittaa yhteen”, Valkeapää sanoo.
WWF:n Metsänhoito-opas on tehty yhteistyössä kestävän metsätalouden asiatuntijaorganisaatio Tapion kanssa. Tapion projektipäällikkö Lauri Saariston mukaan oppaasta näkee helposti, millä keinoilla talousmetsässä voi lisätä niin luonnon hyvinvointia kuin omistajalle itsellensäkin koituvia hyötyjä.
”Opas antaa uudenlaisen tuen metsänomistajille, jotka haluavat varmuutta luonnon monimuotoisuuden turvaamista koskevan tahdon ilmaisemiseen metsänhoito- tai hakkuutoimintaa suunniteltaessa”, Saaristo toteaa.
Sekä hänen että Valkeapään mukaan metsänomistajat suhtautuvat myönteisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen mutta eivät aina tiedä, mitä sen hyväksi toimiminen tarkoittaa.
”Opas kertoo selkeästi ja tutkimustietoon perustuen sen, kuinka monimuotoisuus voidaan yhdistää metsänhoitoon ja hakkuisiin. Luonnonhoitoon liittyvistä tavoitteista on helppoa keskustella metsänhoitoon osallistuvan ammattilaisen kanssa oppaan avulla”, he summaavat.
Lisätietoja:
Metsäasiantuntija Annukka Valkeapää, WWF Suomi, 050 305 5086, annukka.valkeapaa@wwf.fi
Projektipäällikkö Lauri Saaristo, Tapio, 040 573 9168, lauri.saaristo@tapio.fi
WWF:n Metsänhoito-opas on tehty Suomen Kulttuurirahaston tuella.