Suomalaisyrityksillä riittää kirittävää vastuullisen soijan käytössä
WWF on arvioinut 133 eurooppalaisen yrityksen vastuullisuutta soijan käytössä. Pisteytyksessä oli ensimmäistä kertaa mukana myös suomalaisyrityksiä. Osa suomalaisyrityksistä on oman toimialansa kärkeä, mutta kokonaisuudessa monien toimijoiden soijan hankinnan vastuullisuus on puutteellista. Soijan kysynnän kasvu johtuu pääasiassa maailmanlaajuisesti kasvavasta lihankulutuksesta. Soijaviljelmien hallitsematon laajeneminen aiheuttaa metsäkatoa ja vähentää luonnon monimuotoisuutta.
WWF julkaisi tänään Soy Scorecard -raportin, jossa se arvioi 133 eurooppalaisen yrityksen soijan käyttöä. Yritykset pisteytettiin sen mukaan, kuinka läpinäkyvästi ne kertovat soijan käytöstä, kuinka paljon vastuullisesti tuotettua soijaa ne käyttävät ja kuinka ne torjuvat metsäkatoa tuotantoketjuissaan. Yli puolet yrityksistä ei antanut lainkaan tietoja tuotteissa käyttämästään soijasta.
Suomalaisyrityksistä pärjäsivät parhaiten vastuullisen soijan käyttöön sitoutuneet Raisio, HKScan ja Kesko. S-ryhmä on aloittanut työn vastuullisen soijan edistämiseksi, mutta ei ole vielä sitoutunut vastuullisen soijan käyttöön tuotantoketjuissaan. Atria, Hankkija ja Munax eivät toimittaneet pisteytykseen tarvittavia tietoja.
”Suomalaisyrityksistä löytyy jo vastuulliseen soijaan sitoutuneita, mutta vastuu ei saa jäädä vain edelläkävijöille. Koko tuotantoketjun on kannettava vastuunsa, jotta niiden käyttämä soija ei aiheuta metsäkatoa Etelä-Amerikassa”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
WWF on vuosia edistänyt vastuullisen soijan käyttöä ja vedonnut avainyrityksiin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vuonna 2014 WWF haastoi suomalaisyritykset käyttämään vain vastuullisesti tuotettua soijaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Raisio, Kesko, HKScan, Arla ja Atria ottivat haasteen vastaan. Tuoreesta soijapisteytyksestä käy ilmi, että vaikka vastuullisen soijan käyttö Suomessa on lisääntynyt, kaikki suomalaisessa tuotantoketjussa käytetty soija ei ole vielä vastuullista.
Tämän vuoden helmikuussa Kesko, Arla Suomi, HKScan Finland ja Unilever Finland perustivat yhteistyössä WWF Suomen kanssa suomalaisen soijasitoumuksen. Siihen liittyneet yritykset sitoutuvat siihen, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua, Roundtable on Responsible Soy (RTRS)- tai ProTerra-sertifioitua soijaa.
”On hienoa, että asiassa on edistytty ja yritykset ovat tehneet useita toimenpiteitä soijan vastuullisuuden parantamiseksi. Uskon, että 2020 mennessä suomalaisissa yrityksissä käytetään vain vastuullista soijaa. Suomalaisten yritysten vastuulla on varmistaa, että suomalaisen ruoan tuotanto ei vaaranna ainutlaatuisia elinympäristöjä muualla. Kaikkien suomalaisten toimijoiden on sitouduttava vastuullisen soijaan käyttöön esimerkiksi liittymällä suomalaiseen soijasitoumukseen”, Liisa Rohweder sanoo.
Lihankulutus laajentaa soijaviljelmiä
Kasvava lihankulutus on suurin syy soijan laajenevaan viljelyyn, sillä soijaa kasvatetaan ensisijaisesti eläinten rehuksi. Eurooppalaiset syövät keskimäärin 61 kiloa soijaa vuodessa. Suurin osa soijasta päätyy suomalaistenkin ruokapöytään lihatuotteiden sekä kananmunien kautta. Vain kuusi prosenttia maailman soijasta tuotetaan suoraan ihmisten ravinnoksi.
Soijanviljelyllä on suuria ympäristövaikutuksia etenkin Etelä-Amerikassa. Viljelmien hallitsematon laajeneminen aiheuttaa metsäkatoa, lisää kasvihuonekaasupäästöjä, aiheuttaa eroosiota ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi Brasilian Cerrado-savannilla soijaviljelmät pienentävät uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäväksi määritellyn jaguaarin elintilaa. Soijanviljelyn on myös raportoitu aiheuttavan sosiaalisia ongelmia muun muassa maanomistukseen ja tulojen jakautumiseen liittyen.
WWF:n Soy Scorecard -verkkosivustolla voi twiitata suomalaisille yrityksille, ja kannustaa niitä vastuullisen soijan käyttöön omissa tuotteissaan. Jokainen suomalainen voi myös vaikuttaa asiaan valitsemalla lautaselleen lihan sijaan useammin kasviksia ja vastuullisesti pyydettyä tai kasvatettua kalaa.
Lisätietoja:
WWF Soy Scorecard -raportin verkkosivusto (englanniksi): http://soyscorecard.panda.org/
Taulukko suomalaisten yritysten tuloksista (englanniksi): http://soyscorecard.panda.org/check-the-scores/filter/country/finland
Suomalainen soijasitoumus: wwf.fi/soijasitoumus
ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, WWF, p. 040 595 9002, jussi.nikula@wwf.fi
projektikoordinaattori Stella Höynälänmaa, WWF, p. 040 507 3123, stella.hoynalanmaa@wwf.fi