WWF: virtavedet vapaaksi vaelluskaloille!

Lauantaina 21.5 vietetään maailman vaelluskalapäivää, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta vapaana virtaavien jokien ja vaelluskalojen merkityksestä. Suomessakin uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttäminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Vaelluskalakantojen palauttaminen tuo myös taloudellista hyötyä.

Suomen vuolaat joet ja kuohuvat kosket valjastettiin sotien jälkeen vesivoiman tuotantoon. Valtavia metsä- ja suoalueita hukutettiin tekoaltaiden alle, ja 1970-luvulle tultaessa suurten jokiemme monimuotoisuus oli tuhottu. Lisäksi vesivoimarakentaminen hävitti lähes kaikki vaelluskalakantamme.

”Vesivoimaa markkinoitiin välttämättömyytenä Suomelle: jokien valjastamisessa alue- ja talouspoliittiset edut syrjäyttivät kaikki muut arvot, ja lainsäädäntöä kevennettiin vesivoiman nopean rakentamisen mahdollistamiseksi. Nyt on korkea aika korjata vanhat virheet ja antaa vaelluskaloille ja muulle vesiluonnolle mahdollisuus elpyä”, suojeluasiantuntija Matti Ovaska WWF Suomesta sanoo.

”Maailma on muuttunut niin, että jokien vaellusesteiden avaaminen ja lohikalojen palauttaminen on nykyään positiivista alue- ja talouspolitiikkaa.”

Uuden kalastuslainsäädännön myötä monet uhanalaisista luonnonkalakannoistamme rauhoitettiin kalastukselta. Uhanalaisten kalakantojemme ongelmat ovat kuitenkin pohjimmiltaan seurausta kalojen elinympäristöjen tuhoamisesta ja vaellusyhteyksien katkeamisesta.

Viime vuosina säädettyjen kalatiestrategian, lohi- ja meritaimenstrategian sekä uuden kalastuslain tärkeimmiksi tavoitteiksi on asetettu vaarantuneiden ja uhanalaisten kalakantojen luontaisen elinkierron mahdollistaminen ja tukeminen. Elinympäristökunnostuksista ja kalateiden toimivuudesta on saatu lisää tietoa, joka on vahvistanut käsitystä vaelluskalojen palauttamisen hyvistä onnistumismahdollisuuksista.

”Vaelluskalakantojen elvyttäminen tuottaa myös taloudellista hyötyä. Tästä hyvänä esimerkkinä on vapaana virtaava Tornionjoki, jonka lohikanta on elpynyt ilahduttavasti viime vuosina. Tornionjoella kalastusmatkailun arvo on jo lähes kuusi miljoonaa euroa vuodessa”, Matti Ovaska kertoo.

Vesivoimayhtiöt saatava mukaan

Suurimpana esteenä kalojen vaellusyhteyksien avaamiselle on rahoituksen puute. Vesivoimayhtiöiden ympäristö- ja kalatalousvelvoitteet ovat useimmiten alimitoitettuja tai niitä ei ole lainkaan. Voimayhtiöiden vapaaehtoiset toimet ovatkin toistaiseksi jääneet vähäisiksi.

”Vesivoimapatojen ympäristöluvat ovat pääsääntöisesti voimassa toistaiseksi ja kalataloudellisten velvoitteiden päivittäminen nykytiedon mukaiseksi voi vaatia vuosien oikeustaistelun. Suomessa onkin syytä tarkistaa vesilainsäädäntöä ja päivittää se vastaamaan kalastuslain sekä viime vuosina laadittujen strategioiden tavoitteita”, Ovaska painottaa.

Tulevaisuudessa uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen vaatii entistä suurempaa panostusta vaellusesteiden poistamiseen ja ohittamiseen sekä kalojen elinympäristöjen kunnostamiseen.

”WWF aikoo olla vaelluskalojen palauttamiseen liittyvissä asioissa aloitteellinen, aktiivinen ja tavoitteellinen. Tämä on selkeää jatkoa tuloksia tuottaneelle kalatyöllemme”, WWF Suomen ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen kertoo.

Satoja tapahtumia vaelluskalapäivänä

Maailman vaelluskalapäivä on maailmanlaajuinen tapahtuma, johon osallistuu yli 1000 organisaatiota. Nyt toista kertaa järjestettävän vuosipäivän ympärille on syntynyt jo 400 erillistä tapahtumaa ympäri maailman. Suomessa paikallisia tapahtumia järjestetään ainakin Helsingissä, Kotkassa, Turussa, Merenkurkussa sekä Oulaisissa. Tapahtumaa koordinoi World Fish Migration Foundation, jonka yhtenä päätukijana toimii WWF. Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteesta http://www.worldfishmigrationday.com/

Lisätietoja:
Suojeluasiantuntija Matti Ovaska, WWF Suomi, puh. 040 727 3149, matti.ovaska@wwf.fi
Ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, puh. 040 550 3854, sampsa.vilhunen@wwf.fi