WWF:n Norppagalleria esittelee tunnistettuja saimaannorppia
Tänään avattuun WWF:n Norppagalleriaan on kerätty kuvia ja perustietoa parista sadasta tunnistetusta saimaannorpasta. Kuvien katselun lisäksi nettisivu tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuden osallistua saimaannorpan tutkimukseen ja suojeluun, sillä tarkoituksena on kerätä yleisöltä lisää norppahavaintoja. WWF:n Norppagalleria on toteutettu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa.
Saimaassa uiskentelee yli 300 norppaa, joista suuri osa on jo tunnistettu. WWF:n Norppagalleria tarjoaa yleisölle ensimmäistä kertaa mahdollisuuden tutustua tunnistettuihin yksilöihin.
”Pullervo paistatteli viime keväänä julkisuuden valokeilassa, mutta Saimaassa elää monia muita yhtä kiinnostavia yksilöitä. Esimerkiksi Teemun tiedetään olevan koko Saimaan useimmin tavattu norppa, joka ei huomiota tai veneitä kavahda. Mitro puolestaan on hämmentänyt tutkijat uimalla poikkeuksellisen pitkiä matkoja”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder kertoo.
”WWF:n Norppagalleria on innostava palvelu kenelle hyvänsä luonnosta ja eläimistä kiinnostuneelle. Lisäksi esimerkiksi Saimaan rannalla asuvat tai mökkeilevät voivat tutkailla, mihin norppiin he saattavat lähiympäristössään törmätä”, Rohweder jatkaa.
Yleisö voi osallistua norppatutkimukseen
WWF:n Norppagalleria palvelee erittäin uhanalaiseksi luokitellun saimaannorpan tutkimusta ja suojelua. Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä on vuosien ajan pyrkinyt kuvaamaan ja tunnistamaan mahdollisimman monta norppaa. Saimaannorpan turkkikuviot ovat yksilöllisiä ja niitä voidaan käyttää sormenjälkien tapaan yksilöiden tunnistamiseen. Useilla Saimaalla liikkuvilla tuntuu olevan kuvia norpista, ja WWF:n Norppagallerian kautta norpan kuvaamisessa onnistuneet voivat lähettää omat otoksensa helposti tutkijoille.
”On mahtavaa, jos saamme yleisön osallistumaan. Kuvien kerääminen hyödyttää saimaannorpan suojelua ja tutkimusta usealla tapaa. Näin saatua tietoa voidaan hyödyntää muiden menetelmien täydentäjänä tutkimuksessa ja kannan seurannassa, esimerkiksi kannan koon arvioinnissa tai yksilöiden elämänkaaren selvittämisessä”, Itä-Suomen yliopiston tutkija Meeri Koivuniemi sanoo.
”Valokuvatunnistusta voidaan menetelmänä verrata esimerkiksi lintujen rengastukseen, kuitenkin sillä erotuksella, ettei valokuvatunnistuksessa yksilöitä tarvitse ottaa kiinni ja merkitä. Norppia ei saa kuitenkaan kuvaus- ja tunnistustarkoituksessa häiritä. Tunnistustarkoitukseen riittäviä kuvia saa kauempaakin hyvällä kameralla”, Koivuniemi selventää.
WWF:n Norppagallerian kautta kerätään kuvien lisäksi myös kuvattomia havaintoja, sillä nekin auttavat norppien levinneisyysalueen selvittämisessä.
”Erityisesti olemme kiinnostuneita näköhavainnoista alueilta, joilla norppaa ei tavata usein”, Metsähallituksen suojelubiologi Miina Auttila sanoo.
Norppien yksilöllisestä tunnistuksesta valokuvien perusteella vastaa Itä-Suomen yliopisto, ja kuvattomien havaintojen vastaanotosta Metsähallitus. Sivuston toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa WWF.
Norppagalleria löytyy osoitteesta norppagalleria.wwf.fi
Lisätietoja:
Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF, 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi
Tutkija Meeri Koivuniemi, Itä-Suomen yliopisto, 050 374 8069, meeri.koivuniemi@uef.fi
Suojelubiologi Miina Auttila, Metsähallituksen luontopalvelut, 040 637 6324, miina.auttila@metsa.fi